Työterveyshuollon toteuttaman tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn kustannusvaikuttavuus

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: 1) Finnairin työterveyshuollon järjestämän laajennetun terveystarkastuksen kustannusvaikuttavuus, 2) työterveyshuollon tarjoamiin toimintoihin osallistumisen valikoitumista eli mikä selittää osallistumishalukkuutta ja osallistumista/ei-osallistumista.

Aineistona käytetään Finnairin työterveyshuollon kokoamaa laajennetun terveystarkastuksen aineistoa. Tarkastuksessa haettiin henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja tarjota tukea elintapamuutoksiin. Aineisto sisältää vaikuttavuustiedot, ja siihen lisätään tiedot laajennetun terveystarkastuksen ja järjestetyn intervention kustannuksista. Aineisto analysoidaan kahdella tavalla: miten ja millä kustannuksilla interventio tuottaa alentunutta diabetesriskiä ja ekstrapoloidaan koehenkilöiden joukon odotettavissa olevan eliniän loppuun.

Tämä tutkimus antaa tukea päätöksenteolle. Tutkimus selvittää diabetesriskin alenemisen kustannuksia ja antaa tietoa taustatekijöistä, jotka selittävät yksittäisen ihmisen päätöksiä interventioon osallistumisesta. Tulokset valmistuvat vuoden 2014 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hannu Valtonen

Tiedote

Diabetesseulonnat pitäisi seuloa tarkemmin

Itä-Suomen yliopiston tutkijat seurasivat, kuinka
työterveyshuoltokäynnit selittävät painonhallintaa. Tutkittavina
oli etenkin henkilöitä, joilla oli kohonnut riski sairastua tyypin
2 diabetekseen. Alun laajat tarkastukset maksoivat 28 000 euroa,
mutta myöhemmät, kohdistetut elintapaohjaukset enää 3 500
euroa.

Työterveyshuollon järjestämä laajennettu terveystarkastus löysi
657 henkilöä, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2
diabetekseen. Yhteiskunnan näkökulmasta yksi näin löydetty
riskihenkilö maksoi 440 euroa. Työnantajalle kustannus on tätä
pienempi, sillä Kela korvaa 60 prosenttia kustannuksista.

Tutkijat arvelevat, että sekä yhteiskunnan että yrityksen
kannalta olisi järkevää kohdistaa laboratoriotutkimukset ja
vastaavat tarkat seulonnat vain korkean riskin joukolle. Lisäksi
diabetesseulontoja voisi järkeistää hyödyntämällä nykyistä paremmin
terveystarkastuskyselyjä.

Aikaisempi tutkimusaineisto (TSR
106088 ja
108320) mahdollisti diabeteksen ehkäisyssä
keskeisen painonhallinnan sekä seulonnan ja intervention
kustannusten tarkastelut. Tässä osiossa tarkasteltiin 2013-2014
intervention kustannuksia ja vaikutuksia. Työsuojelurahasto
rahoitti myös tätä osiota.

Osa laihtui helposti, osa ei lainkaan

Tutkijat havaitsivat, että ison diabetesriskin henkilöt
onnistuivat laihduttamaan selvästi eli viisi prosenttia painostaan
vaihtelevasti. Toisille riitti työterveyshuollolta vähäinen
satsaus, toiset taas eivät onnistuneet, vaikka koko ryhmä tuki
täysillä.

Tutkituista 21 henkilölle riitti laboratoriotutkimusten lisäksi
yksi käynti työterveyshoitajalla tai lääkärillä. Lisäksi 15
henkilöä pudotti painoaan käymällä kerran joko diabeteshoitajan ja
ravitsemusasiantuntijan luona, ja yksi lisäkäynti auttoi 15
henkilöä. Näiden jälkeinen käyntimäärien lisääminen auttoi enää
kuutta henkilöä laihduttamaan viisi prosenttia painostaan.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuskumppaneina toimivat Finnairin
työterveyspalvelut sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Kuvaja-Köllner Virpi, Valtonen Hannu. Työterveyshuollon toteuttaman tyypin 2 diabeteksen seulonnan ja ennaltaehkäisyn kustannukset ja vaikuttavuus. 20 sivua. Kuopio 2015. ISBN: 978-952-61-1713-3 (nid.), ISBN: 978-952-61-1714-0 (pdf) Avaa