Työterveyshuollon tuki pienille yrityksille – yhteistoimintakäytännöt ja niiden vaikuttavuus

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa alle 20 henkilöä työllistävien yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistoimintakäytännöistä ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Hankkeessa tutkitaan yritysten ja työterveyshuollon yhteistoimintaa ja siihen liittyviä käytäntöjä; kehittämisessä huomioidaan yrityskoko ja toimialaan liittyvät erityispiirteet ja selvitetään niiden vaikutuksia työpaikoilla. Hanke kohdistuu työterveysyhteistyöhön majoitus- ja ravitsemisalalla, rakentamisessa, tietotyössä ja henkilökohtaisissa palveluissa. Hanke toteutetaan kenttäkokeena ennen-jälkeen ja tapaus-verrokki –asetelmassa. Siihen osallistuu kuusi yritystä kunkin em. toimialan kahdesta kokoluokasta – alle 10 ja 10-19 henkilön yritykset – ja niiden työterveyshuoltohenkilöstö (yhteensä 48 yritys-työterveyshuoltoparia). Yritykset ja niiden työterveyshuollot muodostavat toimiala- ja yrityskokokohtaisia tapaus-verrokkipareja. Tapausyrityksissä yhteistoimintakäytäntöjä kehitetään yritysten, työterveyshuoltojen ja tutkijoiden yhteiskehittelynä. Verrokeissa yhteiskehittelyä ei toteuteta. Yhteistoimintakäytäntöjen vaikutuksia arvioidaan kyselyillä ja ryhmähaastatteluilla, jotka toteutetaan ennen yhteiskehittelyprosesseja ja toistetaan niistä vuoden ja uudelleen noin puolentoista vuoden kuluttua. Hanke on käynnistynyt 1.9.2015 ja valmistuu 30.8.2018. Tietoa voidaan hyödyntää pienten yritysten työterveyttä ja työkykyä tukevan toiminnan, työterveysyhteistyön ja työterveyshuoltopalvelujen kehittämisessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kristina Ruuskanen

Tiedote

Pienyritys hyötyy työterveysyhteistyöstä

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kristina Rajala osallistui USE2017-konferenssiin, joka kokosi pienyritysten tutkijoita ja kehittäjiä. Konferenssi järjestettiin Yhdysvaltain Denverissä 23.–27. lokakuuta. Rajala osallistui konferenssiin Työsuojelurahaston matkastipendin tukemana.

Rajala esitteli Työterveyslaitoksessa syyskuussa 2015 alkanutta kehittämistutkimusta, joka kestää vuoden 2018 loppuun. Esityksen muut kirjoittajat ovat Simo Kaleva ja Helena Palmgren.

Tutkittavana ja kehitettävänä on alle 20 henkilöä työllistävien yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistoiminta. Hanke toteutetaan ennen–jälkeen- ja tapaus–verrokki-asetelmissa. Hankkeeseen osallistuu kuusi yritystä sekä majoitus- ja ravitsemusalalta, rakentamisesta, tietotyöstä että henkilökohtaisista palveluista. Näistä kaikista tutkitaan kahta kokoluokkaa: alle kymmenen henkilön ja 10–19 henkilön yrityksiä. Näin syntyi 48 yritys–työterveyshuoltoparia.

Konferenssissa Rajala keskittyi yhden sosiaalipalveluyritys–työterveyshuoltoparin tuloksiin. Tyytyväisyys työterveyshuoltoon kasvoi yrityksessä, jossa riskinarviointi oli tehty työterveyshuollon kanssa. Työterveysyhteistyö kehittyi, kun työterveyshuolto kävi tapaamassa koko henkilökuntaa. Luottamus työterveyshuoltoon kasvoi pienyrityksessä, kun yritys ja työntekijät saivat aiempaa enemmän tietoa työterveydestä ja työturvallisuudesta.

Verrokkiyrityksessä ei tapahtunut muutoksia.

Molemmissa yrityksissä työterveyshuolto oli laatinut työkykymallit toimintasuunnitelman liitteeksi. Paperilla siis asiat olivat samankaltaisesti.

Tapausyrityksissä yhteistoimintaa kehittävät yritykset, työterveyshuollot ja tutkijat yhdessä. Verrokeissa ei toteuteta yhteiskehittelyä.

Yhteistoiminnan vaikutuksia arvioidaan kyselyillä ja ryhmähaastatteluilla, jotka toteutetaan ennen yhteiskehittelyä ja toistetaan niistä vuoden ja uudelleen noin 1,5 vuoden kuluttua

Toimittaja
Hannu Kaskinen