Työterveyskonsepti uusiksi

Hanketiedot

Hankenumero
110051

Hakija
Metso Corporation, Group Head Office

Toteuttaja
Metso Corporation, Group Head Office

Lisätietoja
Jukka Rikkinen
jukka.rikkinen@metso.com

Toteutusaika
1.2.2010 - 30.9.2010

Työsuojelurahaston päätös
2.2.2010
17 370 euroa

Kokonaiskustannukset
34 740 euroa

Tulokset valmistuneet
30.9.2010

Tiivistelmä

Työterveyshuollon valtakunnallisessa kehityksessä on nähtävissä laadullisesti useita rinnakkain kehittyviä toimintakonsepteja ja palvelujen organisoinnin malleja. Metso-konserni tuottaa pääosin itse omien yritystensä työterveyspalvelut. Hankkeen tavoitteena on kehittää Metso-konsernin omia lähtökohtia parhaiten palveleva, kustannustehokas ja työterveyshuollon ennaltaehkäisyn periaatteet toteuttava toimintakonsepti, joka tukee konsernin kestävää liiketoimintaa ja henkilökunnan työhyvinvointia.

Vaikka yritysten itse tuottamien työterveyspalveluiden toimintamalleja on löydettävissä muista organisaatioista, uusi konsepti on tuotettava ja kehitettävä paikallisesti. Toimivan ja jatkuvasti kehittyvän konseptin rakentaminen edellyttää paikallisten toimijoiden aktiivista osallistumista. Paikallisen konseptin rakentamisella taataan toimijoiden työmotivaation ja työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittyminen.

Hanke toteutetaan Työterveyslaitoksen työn kehittäminen -tiimin kanssa. Siinä käytetään muutospaja-menetelmän perusajatuksia: hahmotetaan työterveyshuollon työn aiemman kehityksen kautta syntyneet nykytoiminnan kehitysjännitteet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot. Konkreettisena tuloksena on kehityssuunnitelma, jolla uudistetaan Metso Oyj:n työterveyden toimintakonseptia. Toimintakonseptin uudistamisen lähtökohtana ovat erityisesti yhteistyön mallit, jotka rakennetaan työterveyshuollon ja organisaation muiden toimintojen välille.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jukka Rikkinen

Tiedote

Ison yrityksen työterveyshuollon yhtenäistämiseen ei pikalääkettä

30.9.2010

Metson työterveyspalveluissa toteutettiin vuonna 2010 hanke,
jonka piti yhtenäistää konsernin työterveyshuoltoa ja kehittää työn
organisointia. Kehittämistä ohjanneiden Työterveyslaitoksen
asiantuntijoiden mielestä työterveyshuollon tulisi yhä enemmän
kiinnittää huomiota asiakasyritysten työn muutokseen.
Työterveyshuollon tulisi paneutua siihen, millaisia välineitä se
paikallisesti käyttää asiakkaansa muutoksen ymmärtämiseen ja siihen
vaikuttamiseen. Työsuojelurahasto rahoitti kehittämishanketta.

Mainittujen päätelmien mukaan työhyvinvointi ei ole vain
yksilöiden fyysistä terveyttä ja työkykyä, vaan ennen kaikkea
yhteisen työn mielekkyyttä.

Muutostilanteissa tämä mielekkyys helposti vaarantuu. Uusien
toimintatapojen ohella tarvitaan välineitä myös uudenlaisen
mielekkyyden rakentamiseksi. Vaikka Metson työterveyshuollon väki
ei määritellyt tavoitettaan aivan näin, keskusteluihin nousi se,
että työterveyshuollon on osaltaan tuettava asiakasorganisaationsa
liiketoimintaa, jotta se puolustaa paikkaansa sisäisenä
työterveyshuoltona.

Loppuraportin kirjoittajat päätyvät siihen, että
järjestelmällisen ja yhtenäisen työterveyskonseptin luominen ei
onnistu viidessä tapaamisessa. Konseptin luominen edellyttää
pidempää yhteistyötä, jolle luotiin hankkeessa hyvät
lähtökohdat.

Sekä yleistä että paikallista kehitystä

Metson toimipisteillä on erilaiset yrityshistoriat, ja
työterveysyksiköillä tätä myötä eriytyneitä toimintatapoja. Yleensä
työterveyshuoltojen yksiköt toimivat yleisen työterveyshuollon
kehityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa 2000-luvulla lähinnä
tyky-käytäntöjen ja sairaanhoidon lisääntymistä, minkä myötä
yksilötyö on painottunut.

Paikallisia perinteitä taas ovat luoneet tiivis yhteistyö
paikallisen tuotannon kanssa sekä kokeneiden työterveyslääkäreiden
painotukset ja kokemusperäinen ammattitaito.

Hankkeen alussa paikallisyksiköiden edustajat korostivat oman
yksikkönsä erityisyyttä, vaikka eivät juuri tunteneet muiden
yksiköiden toimintatapoja, ja yksiköiden yhteistyö oli viime
vuosina ollut hyvin vähäistä.

Kyse on kustannustehokkuudesta

Metson työterveyshuollon väki on ollut huolissaan oman
työterveyshuoltonsa olemassaolosta. Hanke sai työterveyshuollon
asiantuntijat osoittamaan vahvuutensa välittömässä asiakastyössä.
Raportissa todetaan, että tätä ei työterveyshuollon johto
kuitenkaan ole kyseenalaistanut.

Kyse on kustannustehokkuudesta ja oman työterveyshuollon
erityisestä laadusta ja vaikuttavuudesta verrattuna ulkoistettuihin
palveluihin. Vaan miten voidaan osoittaa, että työterveyshuolto
kannattaa tuottaa omin voimin, kun vakioratkaisut näyttävät olevan
halvempia, jos ne ostetaan muilta?

Hankkeessa nousi esiin monia aktiivisia ja kehittämiseen
motivoituneita yksilöitä, joita uudistamisprosessi tarvitsee. Hanke
tuotti työterveyshuollon paikallisille toimijoille myös käsitystä
yhteisestä suunnasta, jotta Metson työterveyshuolto säilyttää
asemansa Metson työterveyspalveluiden tuottajana.

Yhteisen suunnan rakentamisesta ja sisäisen yhteistyön
tärkeydestä oltiin yksimielisiä. Hankeaikana alkaneet
kehittämiskokeilut vahvistivat yhteistyötä. Metson
työterveyshuollon henkilöstöltä odotetaan keskinäistä yhteistyötä,
jotta sekä työterveyshuollon sisältö että yhteiset toimintatavat
kehittyisivät.

Metson työterveyshuollon toiminta muuttuu vasta, kun
arkikäytännöt muuttuvat. Tämä ei ole yksin johtajan tehtävissä.
Metson työterveyshuollon johtajalla on nyt alaisenaan työyhteisö,
joka on valmis tekemään yhteistyötä tarkoituksenmukaisesti. Metson
työterveyshuollon kehittäminen on päässyt lupaavaan alkuun.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Jukka Rikkinen, Marika Schaupp, Hanna Uusitalo, Riikka Ruotsala ja Kirsti Launis. ”Missä me ollaan – ja ollaanko mekin siellä?” Metso Oyj:n työterveyskonseptin ja työn organisoinnin kehittäminen. Metso Oyj:n työterveyshuolto Metso Occupational Health ja Työterveyslaitos. Loppuraporttitiivistelmä 14.1.2011. Avaa