Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa (konsortiohanke Työterveyslaitoksen kanssa 115185)

Tiivistelmä

Useiden tutkimusten mukaan tärkein työhön paluuta vauhdittava tekijä on mahdollisuus muokata työntekijän työtä ja työolosuhteita jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn mukaan. Tämä tapahtuu työterveysneuvottelussa työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän kanssa. Tutkimustietoa neuvotteluprosessin kulusta, hyvistä käytänteistä ja hyödyistä ei kuitenkaan ole saatavilla.

Tutkimushankkeessa selvitetään, miten työterveysneuvottelu toimii työhönpaluun tuen suunnittelun ja seurannan välineenä, mistä työterveysneuvotteluissa puhutaan, millaisen neuvotteluprosessin kautta työhönpaluuseen liittyvät ratkaisut tehdään ja millä tavoin neuvottelun eri osapuolet osallistuvat päätöksentekoon. Lisäksi hankkeessa selvitetään työterveysneuvotteluun osallistuneiden toimijoiden kokemuksia työterveysneuvottelun onnistumisesta. Hankkeessa käytetään laadullisen tutkimuksen, erityisesti vuorovaikutustutkimuksen menetelmiä.

Hankkeen tuloksena syntyy kuvauksia yhteistyön käytänteistä, rakenteista ja muodoista, joita tarvitaan eri tilanteissa ja erilaisissa työhönpaluuprosessin vaiheissa. Näiden käytänteiden ja erilaisten neuvottelumallien kuvaaminen mahdollistaa niiden soveltamisen työterveysneuvottelutoimintaan. Tulosten pohjalta kootaan vapaasti saatavilla oleva digitaalinen oppimisohjelma esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon käyttöön. Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa -hanke toteutetaan Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston konsortiohankkeena.

Hankkeen vastuuhenkilö

Johanna Ruusuvuori

Tiedote

Työterveysneuvottelu työhön paluun tuessa

Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisen asteen nostaminen
edellyttävät, että työkyvyltään erilaisista lähtökohdista työelämään
osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä ja työssä jatkamisessa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisena työhön osallistumista
tukevana välineenä työterveysneuvottelu toimi työhönpaluun prosesseissa.

Työhönpaluuseen
liittyvissä työterveysneuvotteluissa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden
toteutuminen on tärkeää. Kaikkien neuvotteluun osallistuvien tulee tulla
kuulluiksi ja työntekijän tulee voida vaikuttaa omaa työtään ja
työuraansa koskevaan päätöksentekoon. Tilanteiden rakentamiseksi
mahdollisimman neuvotteleviksi on kehitettävä työterveysneuvottelun
vuorovaikutuskäytänteitä ja päätöksenteon vastavuoroisuutta.

Neuvotteluun
osallistujat pitivät neuvottelua hyödyllisenä. Työhön paluu
suunnitellaan asteettaiseksi ja usein työntekijän toimeentulona tässä
vaiheessa on osasairauspäiväraha. Neuvottelut sujuivat pääasiassa hyvin,
mutta sekä terveydenhuollon salassapitovelvollisuuden että työelämän
yksityisyyden suojan ylläpitämiseen on jatkossa myös kiinnitettävä
enemmän huomiota.

Tämän tutkimuksen merkitys suomalaiselle
työelämälle korostaa, että työhön paluuseen liittyvissä
työterveysneuvotteluissa on tärkeää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden
toteutuminen. Työntekijä aseman, osallistumismahdollisuuden tulee olla
neuvottelutilanteessa sellainen, että hän pystyy vaikuttamaan hänen
työtään ja työuraansa koskevaan päätöksentekoon. Tasa-arvon ja
oikeudenmukaisuuden tulisi näkyä myös siinä, että kaikkien neuvotteluun
osallistuvien näkökulmat tulevat kuulluiksi. Työterveysneuvottelun
puheenjohtaja on tässä avainroolissa. 

Tutkimuksessamme olemme
myös näyttäneet, että neuvottelukäytänteiden kehittymisellä on
merkitystä työurien pidentämisen prosesseissa. Tämä tutkimus on myös
näyttänyt monitoimijaisen verkoston eri osapuolten osaamisessa tiedon
puutteita ja niitä olemme pyrkineet ratkaisemaan oppimisohjelman ja sen
aktiivisen levittämisen avulla. Avoin ja maksuton oppimisohjelma
ttl.fi/tyoterveysneuvottelu-osoitteessa on toukokuun loppuun mennessä
ladattu jo yli 28 000 kertaa.

Aineisto

Juvonen-Posti, Pirjo; Ristimäki, Hanna-Leena; Pesonen, Sanna; Weiste, Elina; Koskela, Inka; Nyman, Helena; Nukari, Eero; Ruusuvuori, Johanna. Ratkaisuja työhönpaluuseen työterveysneuvottelussa : Moniaineistoinen tutkimus päätöksenteosta ja koetusta hyödystä. Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto. 2019

ISBN 978-952-261-859-7 (nid.)
ISBN 978-952-261-860-3 (PDF)

Tutkimuksen loppuraportti on julkaistu osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:9789522618603