Työturvallisuuskäyttäytymisen ennustaminen ja kehittäminen psykologisen henkilöarvioinnin avulla

Hanketiedot

Hankenumero
200514

Hakija
Mikael Nederström

Toteuttaja
Mikael Nederström

Lisätietoja
Mikael Nederström
nederstrom.mikael@gmail.com

Toteutusaika
1.9.2021 - 31.8.2022

Työsuojelurahaston päätös
5.11.2020
30 000 euroa

Kokonaiskustannukset
30 000 euroa

Tulokset valmistuneet
23.11.2022

Tiivistelmä

Perusajatus on etsiä optimaalinen yhdistelmä henkilöarvioinnissa käytettäviä ennustetyökaluja, joka tuottaa maksimaalisen asiakashyödyn tuotannon työturvallisuuden parantamiseksi. Tämän toteuttamiseksi olemme sopineet Metsä Groupin oppisopimushankkeen laajasta seurantatutkimuksesta tuotannon työntekijöiden parissa. Seurantatutkimus auttaa osaltaan asiakasta saavuttamaan nollatoleranssin työtapaturmissa, kun etukäteen saadaan profiloitua turvallisimmat ja parhaiten menestyvät työntekijät.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikael Nederström

Tiedote

Persoonallisuus ja älykkyys turvallisen käyttäytymisen ennustajina

23.11.2022

Tiivistelmä

Tutkimus pyrki löytämään yhteyden henkilöarvioinnissa käytettyjen psykologisten testien ja turvallisen käyttäytymisen välille. Tulokset vahvistivat tunnollisuuden merkityksen turvallisessa käyttäytymisessä, mikä on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Tulokset toivat esiin myös riskinottohalun, sosiaalisen vetäytyvyyden ja narsismin negatiivisen vaikutuksen turvalliseen käyttäytymiseen. Tutkimuksen perusteella työturvallinen käyttäytyminen voidaan lisäksi jakaa kahteen erilaiseen dimensioon, joista yksi liittyy toimintaan ja toinen oppimispotentiaaliin. Uutuusarvoltaan suurin löytö oli kielellisen älykkyyden persoonallisuuden ja turvallisuuden välistä yhteyttä moderoiva vaikutus, mitä ei tietävästi ole havaittu aikaisemmin.

Lähtökohdat

Lähtökohta oli ennustaa työturvallista käyttäytymistä sekä teoreettisesti parhaiden psykologisten testien että aikaisempien empiiristen löytöjen (meta-analyysit) perusteella. Odotettavissa oli, että tunnollisuus on parhaiten turvallista käyttäytymistä ennustava persoonallisuuspiirre, mikä myös tässä aineistossa toteutui. Tavoite oli löytää mahdollisimman yksiselitteinen psykologinen profiili rekrytoinnin avuksi, jotta saadaan madallettua riskitasoa turvallisuuskriittisten rekrytointien suhteen.

Aineisto

Aineistoon saatiin yhteensä 132 kohdehenkilöä. Näistä henkilöistä kerättiin turvallisuuskäyttäytymisen arviointi Psyconin kehittämällä, strukturoidulla ja sähköisellä kyselylomakkeella, jonka heidän esimiehensä täyttivät. Asteikko oli kaikille kriteerimuuttujille 1-4 likert, joista osa oli käänteisiä väittämiä. Lisäksi samoista henkilöistä oli henkilöarvioinnin yhteydessä kerätyt psykologiset testitulokset (persoonallisuus ja kykytestit), joita käytettiin ennuste- ja modeeraatiomuuttujina.

Menetelmät

Analyysivaiheessa tehtiin korrelaatioanalyysi kaikkien tutkimusmuuttujien välille, faktorianalyysi kriteerimuuttujille sekä moderaatioanalyysi ennuste- ja kriteerimuuttujien välille. Ensin korrelaatimatriisilla tutkittiin kaikki mahdolliset tilastolliset yhteydet, sen jälkeen faktorianalyysillä tiivistettiin kriteerimuuttujat (joita oli seitsemän) helpommin analyisoitavaan muotoon ja sen jälkeen tutkittiin kielellisen älykkyyden moderoiva vaikutus muuttujien välisiin yhteyksiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Päätulos on se, että psykologisilla testillä voidaan ennustaa turvallisuuskäyttäytymistä molemmilla löydetyillä faktoreilla varsin hyvin. Erityisesti tunnollisuus (r=.33**), narsismi (r=-.24**) ja riskinottohalu (r=-.24**) ennustivat turvallista käyttäytymistä, kun taas sosiaalinen vetäytyvyys ennusti kykyä kuunnella ja tarvittaessa muuttaa käyttäytymistään (.-26**). Lisäksi älykkyys moderoi merkittävästi näitä yhteyksiä, mikä on huomioitava, kun piirteitä käyttää henkilöarvioinnissa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus vahvisti aikaisempia tuloksia siitä, että tunnollisuus on myönteinen persoonallisuudenpiirre ennustettaessa turvallista työkäyttäytymistä. Päätelmä on kuitenkin ollut liian yksinkertainen, sillä aiempi tutkimus ei ole huomioinut moderoivia efektejä ennusteissa, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa tunnollisuuden ja muiden piirteiden ennustekykyyn. Käytännössä tutkimus vahvistaa sitä havaintoa, että monimenetelmäinen henkilöarviointi on paras tapa ennustaa turvallista työkäyttäytymistä.

Aineisto

Loppuraportti Avaa