Työturvallisuuskulttuurin yhteiskehittäminen Lapin yliopistolla

Tiivistelmä

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta kehittää työturvallisuuskulttuuria ja yhteisiä palveluketjuja Palvelumuotoilu Palon kanssa. Tunnistettujen haasteiden ja tehtyjen uudistusten pohjalta yhteiskehitetään hankkeen aikana toimintamalli, selkeät roolit ja arjen käytännöt työturvallisuuteen. Keskeinen uutuusarvo on pelillinen ja yhteisöllinen ratkaisu työturvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Maria Huhmarniemi

Tiedote

Työturvallisuuskulttuurin yhteiskehittäminen Lapin yliopistolla

Tiivistelmä

Hanke keskittyi monitoimijaisiin työympäristöihin, joissa turvallisuus rakentuu arjen yhteistyössä. Rakensimme ymmärrystä siitä, mitä työturvallisuuskulttuuri tarkoittaa taiteiden tiedekunnan erityislaatuisessa toimintaympäristössä. Yhdistimme ihmislähtöisen palvelumuotoilun, työpajatyöskentelyn ja nopeat kokeilut. Pilotoimme työturvallisuuskulttuuripeliä, jonka avulla turvallisuuteen liittyviä rooleja, vastuita ja toimintatapoja voidaan käsitellä vuorovaikutteisesti ja luovasti.

Lähtökohdat

Taustalla oli taiteiden tiedekunnassa toteutettu riskienarviointi ja organisaatiomuutokset. Tavoitteena oli tukea kaikkia koskevien työturvallisuuskäytäntöjen muodostumista palvelumuotoilun prosessilla. Hanke perustui tutkimustietoon työturvallisuuden yhteisöllisestä kehittämisestä sekä pelillistämisen hyödyntämisestä työelämässä. Ulkopuolisena asiantuntijana toimi Palvelumuotoilu Palo Oy, jonka vahvuutena on (palvelu)kokemuksen yhteisöllinen ja konkreettinen kehittäminen.

Kohderyhmät

Hankkeeseen osallistui laajasti eri toimijaryhmiä: kuvataiteen, median ja muotoilun yksiköiden henkilöstö ja opiskelijat; työturvallisuuden työrukkanen -työryhmä, jossa on edustus HR:stä, tilapalveluista, turvallisuusasiantuntijoista, työsuojelusta sekä tiedekunnasta; työpajatilojen käyttäjät erityisesesti puupajassa, videostudiossa ja maalausateljeessa; työpajamestarit sekä tilojen vastuuhenkilöt; sekä varadekaani Maria Huhmarniemi.

Menetelmät

Hyödynsimme palvelumuotoilua, yhteiskehittämistä ja nopeita kokeiluja. Työ käynnistyi palvelusafarilla, jossa havainnoitiin työpajojen arkea. Tämän jälkeen järjestettiin työpajoja, joissa henkilöstö ja opiskelijat kehittivät ratkaisuja yhdessä. Työpajoissa käytettiin pelillisiä elementtejä. Kehittäminen kytkettiin osaksi olemassa olevien työryhmien arkea sekä sovittuja tapaamisia osallisuuden mahdollisuuksien maksimoimiseksi.

Vaikuttavuus

Hankkeen keskeinen vaikutus oli muutos ajattelussa: työturvallisuus tunnistettiin osaksi arkea. Osallistuminen lisäsi sitoutumista ja vahvisti myönteistä asenneilmapiiriä. Yhteistyö toimijoiden välillä parani, haastavia tilanteita nostettiin esille ja niihin luotiin mahdollisia ratkaisuja. Konkreettiset käytännöt, kuten perehdytys ja tilojen pelisäännöt, kehittyivät ja tukevat turvallista työskentelyä jatkossa. Tiekartta tukee työturvallisuuskulttuurin jatkokehitystä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Työturvallisuuskulttuurista jäsentyi kolmitasoiseksi: kulttuurinen, rakenteellinen ja konkreettinen. Näihin tasojen avulla työturvallisuuden aiheiden tarkempi tarkastelu ja kehittäminen on yhteisöllisesti helpompaa. Palvelumuotoilu Palolle syntyi hankkeen aikana työturvallisuuskulttuuripelin ja siihen kytkeytyvän palvelun raamitus. Pelin avulla mikä tahansa työyhteisö voi kehittää työturvallisuuskulttuuriaan tai ratkaista haasteitaan tehokkaalla ja luovalla tavalla.

Aineisto

Maria Huhmarniemi, Lapin yliopisto ja Essi Kuure, Palvelumuotoilu Palo. Työturvallisuuskulttuurin yhteiskehittäminen Lapin yliopistolla. Loppuraportti. 2026. Avaa