Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa

Tiivistelmä

Kuljetuskonttien sisällä esiintyy erilaisia kaasuja, jotka ovat peräisin mm. tuholaistorjunta-aineen ruiskuttamisesta, rahtitavarasta haihtuvasta kaasusta ja kontin epäpuhtauksista. Logistiikkaketjuna kuljetuskontteja käsittelee Suomessa tuhansia henkilöitä eri rooleissa; tullitarkastajat, lastin purkajat ja pesijät. Konteissa esiintyvät kaasut ovat tyypillisesti haitallisia isoina pitoisuuksina, jolloin riittämätön tuulettumisaika ei pienennä kaasupitoisuuksia riittävästi. Tällöin tarkastajien ja muiden toimijoiden työturvallisuus vaarantuu aiheuttaen jopa mm. hermostollisia oireita. Nykykäytäntö on, että ennen kuljetuskontin tarkastusta tai purkua annetaan kontin tuulettua vapaasti ulkoilmassa vähän aikaa. Lisäksi kuljetuskonttien kaasupitoisuuksia pyritään mittaamaan ennen kontin avaamista, mutta nykyisin käytössä olevat mittausmenetelmät eivät ole osoittautuneet luotettaviksi, jolloin virheelliset mittaustulokset voivat heikentää logistiikkaketjun toimijoiden työturvallisuutta entisestään.

Projektin tavoitteena on parantaa logistiikkaketjun toimijoiden (esim. kuljetuskonttien lastien purkajat, konttien puhdistuksesta huolehtivat henkilöt), jotka voivat altistua työssään konteissa esiintyville kaasumaisille kemikaaleille, työturvallisuutta tuottamalla perusteet ohjeistuksille kuljetuskonttien turvalliseen käsittelyyn. Perusteissa pyritään yksinkertaistamaan ja harmonisoimaan kuljetuskonteille ennen niiden tarkastamista tehtävät toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden turvallisuus koko logistiikkaketjun aikana. Toimenpiteitä voivat olla mm. varoitusmerkintöjen ja lastikirjojen perusteella tehtävä riskiarvio, kontin sisäilman kaasumittaukset, minimituuletusajan määrittäminen ja kuljetuskontin merkintä tarkastuksen jälkeen. Projektin tulokset ovat hyödynnettävissä projektin päättyessä vuoden 2015 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Kajolinna

Tiedote

Konttikaasujen riskit kuriin

Merten yli saapuvissa konteissa on vaatteita, kenkiä,
elektroniikkaa, huonekaluja ja elintarvikkeita – sekä
tuholaismyrkkyjä, tavarasta itsestään haihtuvia haitallisia
yhdisteitä ja konttiin jääneitä epäpuhtauksia.

Nämä kaasut muodostavat vakavasti otettavan terveysriskin
tuhansille logistiikkaketjun työntekijöille, joita ovat muun muassa
lastien purkajat, konttien puhtaudesta vastaavat henkilöt ja muut
työnsä puolesta konteissa asioivat.

Konttikaasut ovat tunnistettu mutta riittämättömästi selvitetty
työturvallisuusongelma, johon Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
tarttui ja tuotti luotettavaa tutkimustietoa
työturvallisuusohjeiden laatimisen pohjaksi.

Tutkijat selvittivät kirjallisuuden perusteella konteissa
esiintyviä kaasuja ja niiden ominaisuuksia sekä niiden mittaamiseen
soveltuvia menetelmiä. Kokeellisessa osassa he myös tutkivat
konttien tuulettumisaikoja.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Huomiota ainakin 17 kaasuun

Aineominaisuuksien kirjallisuusselvityksessä koottiin
kansainvälisten julkaisujen perusteella listaus kaasuista ja niiden
mitatuista pitoisuuksista sekä esiintymistiheyksistä, joita on
havaittu kuljetuskonteissa.

Aineisto oli laaja: kaasuanalyyseja referoiduissa selvityksissä
oli yli 116 000 kontista. Havaittuja kaasuja oli noin 80.

Kaikille esiin tulleille aineille etsittiin työhygienian
raja-arvot – tosin kaikille niitä ei ole määritelty – ja muut
yleiset aineominaisuudet.

Haitallisuuden, ylittyvien työhygieenisten arvojen ja
esiintymistietojen perusteella listattiin todennäköisimmin vaaraa
aiheuttavat 17 kaasua.

Ne ovat torjunta-aineita ja teollisuuskemikaaleja, kuten
esimerkiksi fosfiini, formaldehydi, bentseeni ja tolueeni. Joukossa
on myös Euroopan alueella kiellettyjä aineita, kuten
tuholaistorjuntaan käytettävä metyylibromidi.

Mittauksessa käytettävä rinnakkaisia menetelmiä

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja YK:n elintarvike- ja
maatalousjärjestö FAO painottavat konttien merkitsemistä ja
turvallista käsittelyä.

Kontit ovat kuitenkin huonosti merkittyjä, ja siksi on tärkeätä,
että niiden käsittelijöillä on käytettävissä kaasujen
havaitsemiseen soveltuvia mittausmenetelmiä.

Kaasuja voidaan mitata analyysiputkien, kannettavien
käsikäyttöisten mittalaitteiden ja analysaattorien avulla.

Mitattavien komponenttien kirjo on laaja ja pitoisuusalueet niin
alhaiset, että tutkijoiden selvityksen mukaan tällä hetkellä ei ole
olemassa yksittäistä kaupallista laitetta, jolla pystyttäisiin
luotettavasti mittaamaan kaikkia mahdollisia konteissa esiintyviä
kaasuja ja niiden pitoisuuksia.

Tämän vuoksi mittaamiseen joudutaan käyttämään rinnakkain useita
menetelmiä.

Tuulettumiseen vaikuttaa moni asia

Tutkimuksessa todettiin, että konttien tuulettumiseen
vaikuttavat useat eri muuttujat: tuuletettava kaasu, lämpötila ja
kuinka tiiviisti lasti on pakattu. Tiiviisti pakatut kontit
tuulettuvat jopa 60 kertaa hitaammin kuin harvasti täytetyt.

Siksi onkin suositeltavaa varmistaa tuulettamisen jälkeen, että
haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alentuneet vaarattomalle
tasolle käyttäen luotettavia ja riittävän herkkiä
mittausmenetelmiä.

Työturvallisuusohjeet tulossa

Riskien systemaattisella arvioinnilla ja konttien
suunnitelmallisella tarkastelulla kuljetuskonttien käsittelyyn
liittyviä riskejä voidaan tutkijoiden mukaan hallita.

Tuloksia voi käyttää laadittaessa työturvallisuusohjeita. Niitä
valmistelee Turun yliopisto sosiaali- ja terveysministeriön
rahoittamassa hankkeessa.

Lisäksi tuloksia voivat hyödyntää logistiikkaketjun toimijat
tekemällä esimerkiksi työnantajakohtaisia paikallisia
ohjeistuksia.

Jatkotutkimustarpeiksi havaittiin muun muassa tiedonpuute
konttikaasupitoisuuksien alenemisnopeudesta kontin purkamisen
jälkeen. Siihen liittyen Teknologian tutkimuskeskus VTT on
käynnistänyt tutkimuksen Kaupanalan työntekijän altistumisriski
tuontitavaroista haihtuville kemikaaleille (
TSR 115390 ).

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti

Tuula Kajolinna, Marja Pitkänen, Tuula Pellikka, Johannes Roine. 2016. Perusteita kuljetuskonteissa esiintyvien kaasujen turvalliseen käsittelyyn. 72 s. + liitteet 7 s. VTT Technology 246.

ISBN 978-951-38-8394-2

ISSN-L 2242-1211

ISSN 2242-122X (verkkojulkaisu) Avaa

Loppuraportti verkossa

http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T246.pdf

Juttu Telmassa 4/2015

Konttikaasuissa myrkytysriski

Konttikaasuissa myrkytysriski