Työuran ja -elämän valinta: nuorten aikuisten työidentiteetti, työhön liittyvät henkilökohtaiset tavoitteet ja hyvinvointi

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten työuraan liittyviä henkilökohtaisia tavoitteita, motivaatiota ja hyvinvointia, jotka vaikuttavat työuran valintoihin ja työidentiteetin muodostamiseen, ja joilla on merkitystä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja työn suoriutumismotivaatiolle. Työuran valinta ja työidentiteetin muodostaminen ovat keskeisimmät kehitystehtävät nuoruudessa ja nuorena aikuisena, mutta yksilöllisyyttä ja omien valintojen tärkeyttä korostava länsimainen yhteiskunta asettaa aiempaa suurempia haasteita ja mahdollisuuksia kehitystehtävän menestykselliseen ratkaisemiseen. Toisin sanoen Suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa mahdollisuudet työuran etsintään ovat avoimina, mutta vaativat myös aktiivisesti tehtyjä valintoja.

Pitkittäistutkimuksessa selvitetään sekä laadullisella että määrällisillä mittausmenetelmillä Suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten henkilökohtaisia tavoitteita, uratavoitteiden motivaatiota, identiteetin muodostumista ja hyvin- sekä pahoinvointia sekä näiden tekijöiden yhteyksiä toisiinsa, ja kehittymistä ja muutoksia ikäkauden 16-26-vuotta aikana. Aineistoanalyysi menetelmissä hyödynnetään rakenneyhtälö- ja monimuuttuja mallinnuksia sekä henkilösuuntautuneita klusterianalyysi ja latenttien profiilien menetelmiä. Tutkimuksesta valmistuva väitöskirja julkaistaan kesäkuussa 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Elina Marttinen

Tiedote

Nuoren epäselvä identiteetti heikentää hyvinvointia

Nuoret ja nuoret aikuiset rakentavat identiteettiään asettamalla tavoitteita ja sitoutumalla itselleen merkityksellisiin asioihin. Epäselvä identiteetti ja vähäinen sitoutuminen ovat yhteydessä heikkoon koettuun hyvinvointiin.

Sen sijaan itsestä ulospäin suuntautuvat, elämäntilanteen kannalta ajankohtaiset ja konkreettiset tavoitteet ovat yhteydessä korkeampaan koettuun hyvinvointiin. Tulokset selviävät Elina Marttisen väitöskirjatutkimuksesta, jonka tekemistä Työsuojelurahasto on tukenut loppuunsaattamisstipendillä.

Pienellä joukolla ongelmia

17-vuotiailla lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on enimmäkseen koulutukseen, työuraan, sosiaalisiin suhteisiin, ammatilliseen osaamiseen ja toimeentuloon liittyviä henkilökohtaisia tavoitteita, jotka ovat heidän normatiivisten kehitystehtäviensä mukaisia.

Tutkimuksessa ilmeni pieni ryhmä nuoria, joilla on muita merkittävästi enemmän itseen keskittyviä murehtimissävyisiä henkilökohtaisia tavoitteita. Ne ovat yhteydessä opiskelu-uupumukseen, kliinisesti merkittävään määrään masennusoireita ja matalaan elämäntyytyväisyyteen ja itsetuntoon.

Menestysodotukset kasvavat

Nuorten siirtyessä toisen asteen koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään menestymisen odotukset voimistuvat. Niin ikään uratavoitteen eteen nähtiin vaivaa koko ajan enemmän nuorten kehittyessä 16 vuoden ikäisistä 23-vuotiaiksi.

Tutkimuksessa selvisi, että jopa 40 prosentilla 23-vuotiaista nuorista aikuisista oli selkiintymätön tai osittain selkiintymätön identiteetti. Se oli yhteydessä heikoimpaan koettuun hyvinvointiin ja motivaation haasteisiin. Näillä nuorilla aikuisilla oli opiskeluun ja uraan liittyviä huolia, enemmän masennusoireita ja opiskelu- ja työuupumusta sekä matalampaa opiskelu- ja työintoa kuin muilla.

Positiivinen kehitys menestysodotuksissa, vaivannäössä ja panostuksessa ennusti sitoutunutta ja selkeää työidentiteettiä 26-vuotiaana.

Uratavoite voi stressata

Siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen uratavoite koettiin enenevästi stressaavaksi. Mitä voimakkaammin uratavoite koettiin stressaavana, sitä selkeämmin se ennusti huonosti sopeutuvaa identiteettiä ja negatiivissävyistä työidentiteetin etsintää. Uratavoitteen, liittyi se sitten koulutukseen tai työhön, kokeminen kuormittavana haittaa työidentiteetin kehittymistä. Siksi Marttisen mukaan työidentiteetin muodostumista vahvistavia interventioita tarvitaan lisää.

Nuorilla aikuisilla identiteetin muodostuminen jatkuu yli 20. ikävuoden. Elämään ja työuraan liittyvien valintojen runsaus on yhteydessä suureen määrään selkiintymättömiä identiteettejä, ja näiden elämänvalintojen vaikeus heijastuu muun muassa hyvinvoinnin ongelmiin.

Eväitä ohjaukseen

Marttisen tutkimus lisää tietoa työuratavoitteiden, motivaation ja työidentiteetin yhteyksistä. Tulosten perusteella nuorten aikuisten henkilökohtaisten tavoitteiden muodostamista ja asettamista realistiselle tasolle on tarpeellista edistää, vaivannäköön tulee kannustaa ja stressaavuutta hillitä sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon että yksilöllisen tuen tasolla.

Tutkimus tarjoaa aineksia työuraohjaukselle, henkilöstöjohdolle, oppilaitosten työelämävalmiuksien edistäjille ja kaikille, jotka tukevat nuorten aikuisten menestymistä työelämän alkuvaiheessa.

Elina Marttisen väitöstutkimuksen nimi on Deciding on the direction of career and life: Personal goals, identity development, and well-being during the transition to adulthood (Työuran ja -elämän valinta: nuorten aikuisten työidentiteetti, työhön liittyvät henkilökohtaiset tavoitteet ja hyvinvointi). Väitöstutkimus tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 17.6.2017.

Toimittaja
Elina Mattila-Niemi

Aineisto

Marttinen, Elina: . Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 76 p.Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social ResearchISSN 0075-4625; 584ISBN 978-951-39-7093-2 (nid.)ISBN 978-951-39-7094-9 (PDF) Avaa