Työurat yliopistoissa – Tutkimus akateemisesta työstä, työurien rakentumisesta sekä rekrytoitumisesta suomalaisissa yliopistoissa

Hanketiedot

Hankenumero
114158

Hakija
Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos

Toteuttaja
Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos

Lisätietoja
Terhi Nokkala
terhi.nokkala@jyu.fi

Toteutusaika
1.8.2014 - 30.9.2016

Työsuojelurahaston päätös
3.6.2014
60 000 euroa

Kokonaiskustannukset
92 566 euroa

Tulokset valmistuneet
30.9.2016

Tiivistelmä

Työurat yliopistoissa -hankkeen tavoitteena on sekä akateeminen että yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sillä tutkimuksessa kerätään tutkimustietoa merkittävistä yliopistotyöhön vaikuttavista osa-alueista: urista ja rekrytoitumisesta. Tämän tiedon avulla voidaan kehittää suomalaisia yliopistoja.

Tutkimuksen keskeisimmät tutkimusteemat ja -kysymykset ovat:
1) Millaisia työurien rakenteita yliopistoissa on?
2) Miten ja millaisiin työsuhteisiin työntekijät rekrytoituvat yliopistolle?
3) Miten yksilö voi suunnitella työuraansa yliopistossa?

Hankkeessa kootaan aikaisempaa kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa sekä tuotetaan uutta tietoa yliopistojen urista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

Hankkeessa käytetään tilastollisia ja laadullisia aineistoja. Tilastoaineistot koostuvat kyselyistä, joita on toteutettu suomalaisten yliopistojen henkilöstölle. Laadulliset aineistot ovat erilaisia dokumentteja sekä haastatteluja, joita on joita on tehty yliopistojen henkilöstölle. Näitä haastatteluja täydennetään hankkeen aikana.

Hanke alkoi vuoden 2015 alussa ja hankkeen loppuraportti julkaistaan kesällä 2016. Hankkeen tuloksista julkaistaan kansallisia sekä kansainvälisiä artikkeleita ja tuloksia esitellään myös kansallisissa sekä kansainvälisissä konferensseissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Terhi Nokkala

Tiedote

Yliopistotutkijoista harva onnistuu etenemään

30.9.2016

Jyväskylän yliopiston koulutustutkijat selvittivät Työurat yliopistoissa -hankkeessa Suomen yliopistojen urarakenteita, etenkin uran vuorovaikutuksellisuutta. Tutkittavina olivat akateeminen ura ja rekrytoituminen niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Tutkijoiden mukaan kaksinapaistuminen eli polarisaatio on ongelma, joka kaventaa sitä tutkijoiden ryhmää, jolla on hyvät mahdollisuudet edetä urallaan.

Akateemisissa urissa kaksinapaistuminen on moniulotteista. Kaksinapaistumista voi kuitenkin vähentää muun muassa kohtelemalla työntekijöitä tasa-arvoisesti, myös palkassa. Kansainväliseen liikkuvuuteen tarvitaan joustavia ratkaisuja. Tutkijoita tulisi tukea esimerkiksi rahoitushauissa ja rahoituskausien välillä. Arvioinnin pitää perustua sekä tutkimus- että opetusansioihin.

Tutkimus alkoi vuoden 2015 tammikuussa. Tutkijat käyttivät aiemmin kerättyjä tutkimusaineistoja muun muassa TSR 112140), joten he ehtivät tehdä runsaasti tutkimusartikkeleita ja konferenssiesityksiä. Hankkeen kaksi seminaaria ovat nähtävissä Jyväskylän yliopiston Moniviestimessä.

Kärjistymistä neljällä alueella

Aineistoista ilmeni, että urat yliopistoissa ovat kaksinapaistumassa neljällä alueella, ja yliopistojen henkilöstöpolitiikka tukee tätä kehitystä.

Nykyiset sukupolvet kokevat enemmän kilpailua ja epävarmuutta akateemisilla urilla kuin aiemmat sukupolvet.

Toinen eli sukupuolten välinen kaksinapaistuminen tarkoittaa naisille miehiin verrattuna matalampaa palkkaa ja työn määräaikaisuutta. Professoreista vain 27 prosenttia on naisia.

Ammattiasemien eli positioiden välinen kaksinapaistuminen kuvaa, miten työsuhteen tyyppi ja rahoituksen lähde vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin edetä urallaan.

Neljäs eli identiteettiin perustuva kaksinapaistuminen näkyy toimintaympäristön muutoksissa: yliopistojen yrittäjämäiseen eetokseen ja kilpailuun, johon jotkut kokevat sopeutuvansa, ja jotkut eivät.

Vastavuoroisuus olisi kaikkien etu
Yliopistoissa uralla eteneminen on epävarmaa ja moni työhönsä sitoutunut työntekijä kokee, että yliopisto ei ole sitoutunut heihin.

Jyväskylän yliopiston tutkijat kuitenkin sanovat, että vastavuoroinen sitoutuminen akateemisilla urilla hyödyttää niin työntekijää kuin työnantajaa.

Vastavuoroisuutta tulisi vahvistaa, jotta yliopisto koettaisiin houkuttelevaksi työpaikaksi, työntekijöiden työmotivaatio säilyisi hyvänä ja organisaatio saavuttaisi tavoitteet korkeasta laadusta niin tutkimuksessa kuin opetuksessa.

Rekrytointiin kokonaisvaltaisuutta

Tutkijat kehottavat, että yliopistojen rekrytoinneissa tarkasteltaisiin yksikön tarpeita kokonaisvaltaisesti. Niin tutkimuksen, opetuksen, hallinnon kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista rekrytointeja on mietittävä strategisesti. Tulisi ottaa huomioon yliopistojen monimuotoistuva tehtäväkenttä ja rakenteet, jotka yhä muokkaavat yliopistojen toimintakäytäntöjä.

Akateemisten urien ohjauksen pitää perustua järjestelmälliseen tietoon ja tiedonkeruuseen, jotta suunniteltujen ohjaustoimien vaikutuksia pystytään arvioimaan ennalta.

 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Taru Siekkinen, Terhi Nokkala, Jussi Välimaa, Elias Pekkola. .2016. Jyväskylän yliopisto. Avaa

ISSN-L 1239-4742 ISSN 2243-1403 (pdf) ISBN 978-951-39-6767-3 (pdf)