Työurien pituus ja menetetyt työvuodet täyttä- ja osasairauspäivärahaa käyttävillä

2nd International PEROSH Conference on Prolonging Working Life, Statens arbeidsmiljøinstitutt (STAMI), 21–22.9 2022, Oslo, Norja

Hanketiedot

Hankenumero
220228

Hakija
Elli Hartikainen

Toteuttaja
Elli Hartikainen

Lisätietoja
Elli Hartikainen
elli.hartikainen@ttl.fi

Toteutusaika
21.9.2022 - 22.9.2022

Työsuojelurahaston päätös
6.6.2022
500 euroa

Kokonaiskustannukset
835 euroa

Tulokset valmistuneet
27.10.2022

Tiivistelmä

Osasairauspäivärahan käytön yhteys työurien kokonaispituuteen on ollut epäselvä. Kvasikokeellinen rekisteritutkimuksemme osoitti toistuvan osasairauspäivärahan käytön täyden sairauspäivärahan käytön sijaan pidentävän työurien pituutta vähentämällä erityisesti työttömänä ja työkyvyttömyyseläkkeellä vietettyä aikaa, sekä lisäämällä osatyökyvyttömyysetuuksien aikaista työskentelyä. Esitetyt tutkimustulokset antavat tärkeää tietoa osatyökyvyttömyysetuuksien käytön potentiaalista pidentää työuria.

Hankkeen vastuuhenkilö

Elli Hartikainen

Tiedote

Osasairauspäivärahan käytön yhteys työurien kokonaispituuteen

27.10.2022

Tiivistelmä

Konferenssiesityksessä esiteltiin rekisteritutkimuksemme tuloksia osasairauspäivärahan käytön yhteydestä työurien kokonaispituuteen. Esiteltyjen tulosten mukaan toistuva osasairauspäivärahan käyttö täyden sairauspäivärahan sijaan kasvattaa työajanodotetta vähentämällä työttömänä ja työkyvyttömyyseläkkeellä vietettyä aikaa, sekä lisäämällä myöhempää osittaisten työkyvyttömyysetuuksien aikaista työskentelyä mielenterveyden- ja tuki-ja liikuntaelinsairauksista kärsivien yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöillä. Esitellyt tutkimustulokset antavat tärkeää uutta tietoa osasairauspäivärahan käytön potentiaalista pidentää työuria ja tukea osatyökykyisten työkykyä.

Tausta

Esittelemällä osasairauspäivärahaan liittyvän tutkimuksen tuloksia eurooppalaisille työterveyden asiantuntijoille tarjoutuu mahdollisuus keskustella ja oppia kokemuksista maissa, joiden sosiaaliturvajärjestelmissä on Suomeen nähden sekä samankaltaisuuksia että eroja. Tämä auttaa tekemään johtopäätöksiä sitä, miten meillä Suomessa osasairauspäivärahan käytön edistämisen kautta pystytään parhaiten tukemaan osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään ja tätä kautta pidentää työuria.

Aineisto

Esitellyssä kvasikokeellisessa tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa kansallista rekisteriaineistoa Suomalaisesta työikäisestä väestöstä. Osasairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden tai tuki- ja liikuntaelin sairauden vuoksi saaneille, 30-62 vuotiaille yksityisen tai julkisen sektorin työntekijöille muodostettiin kaltaistettu verrokkiryhmä täyttä sairauspäivärahaa saaneista. Näille vertailtaville ryhmille laskettiin odotusarvoja sekä työssä että muissa työmarkkinatiloissa vietetyistä ajoista.

Tulokset ja johtopäätökset

Esiteltyjen tulosten mukaan toistuva osasairauspäivärahan käyttö täyden sairauspäivärahan sijaan kasvattaa työajanodotetta vähentämällä työttömänä ja työkyvyttömyyseläkkeellä vietettyä aikaa, sekä lisäämällä myöhempää osittaisten työkyvyttömyysetuuksien aikaista työskentelyä mielenterveyden- ja tuki-ja liikuntaelinsairauksista kärsivien yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöillä. Osasairauspäivärahan käyttöä täyden sairauspäivärahan sijaan tulisikin suositella aina kun se on mahdollista.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Esiteltyä aihetta ei ole tiettävästi tutkittu aiemmin ja tulokset antavatkin tärkeää uutta tietoa osasairauspäivärahan käytön potentiaalista pidentää työuria ja tukea osatyökykyisten työkykyä yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajilla, jotka kärsivät yleisimmistä työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista, eli mielenterveyden häiriöistä tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.

Aineisto

Working life expectancy and workingnyears lost among users of part- and full-time sickness absence in Finland. Konferenssiesitys Avaa

Hartikainen E, Solovieva S, Viikari-Juntura E, Leinonen T. Working life expectancy and working years lost among users of part- and full-time sickness absence in Finland. Artikkeli. Scand J Work Environ Health. doi:10.5271/sjweh.4054 Avaa