Työuupumuksen, positiivisen mielenterveyden, masennus- ja ahdistusoireilun ristikkäisvaikutukset
The future of work: the changing world of work. European Association of Work and Organizational Psychology. 24-27.5.2023. Katowice, Puola.
Matkastipendi
Hanketiedot
Hankenumero
230065
Hakija
Yong Jie Li
Toteuttaja
Yong Jie Li
Lisätietoja
Yong Jie Li
jie.li@ttl.fi
Toteutusaika
24.5.2023 - 28.5.2023
Työsuojelurahaston päätös
27.1.2023
800 euroa
Kokonaiskustannukset
1 340 euroa
Tulokset valmistuneet
31.5.2023
Tiivistelmä
Työuupumus vaikuttaa yleiseen mielenterveyteen lisäämällä masennus- ja ahdistusoireilua sekä vähentämällä positiivista mielenterveyttä. Positiivisella mielenterveydellä, masennus- ja ahdistusoireilulla ei havaittu merkittävää yhteyttä työuupumukseen. Tutkimus toteutettiin tilastomenetelmillä (cross-lagged panel model). Tulokset osoittavat, että työhyvinvoinnilla voidaan parhaillaan tukea mielenterveyttä, joka on nykypäivän yksi puhutuimmasta huolenaiheista, varsinkin nuorilla työntekijöillä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Yong Jie Li
Tiedote
Työuupumuksen ja mielenterveyden ristikkäisvaikutukset
31.5.2023Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastelemme työuupumuksen ja mielenterveyden ristikkäisvaikutuksia. Tutkimme mielenterveyttä holistisesti, joka koostuu kolmesta indikaattorista: positiivinen mielenterveys, ahdistus- ja masennusoireilusta. Käytimme pitkittäisaineistoa, joka on kerätty suomen väestöstä vuosina 2021 ja 2022. Tulokset näyttävät, että työuupumus ennustaa kukoistuksen laskua sekä ahdistus- ja masennusoireilun kasvua. Ristikkäisvaikutuksia ei havaittu, eli mielenterveyden indikaattorit eivät ennustaneet työuupumuksen muutosta. Tutkimuksemme osoittaa, että työuupumus on sidoksissa työoloihin ja sillä on riski levitä yleiseen mielenterveyteen.
Tausta
Tilaisuudessa esiteltiin tutkimusta uudesta työuupumuksen arviointimenetelmästä (Burnout Assessment Tool). Menetelmä on kattava ja sisältää nykyaikaisen näkemyksen työuupumuksesta. Tilaisuuteen liittyi myös monia muita esitelmiä uuden työuupumusmenetelmän tutkimuksesta, esimerkiksi raja-arvoja, työuupumusprofiileita ja työuupumusoireiden keskinäisiä vaikutuksia. Tilaisuus oli tärkeä ja vahvistaa uuden menetelmän asemaa nykytutkimuksessa.
Aineisto
Aineistona käytettiin Työterveyslaitoksen ”Työstä mieltä ja mielenterveyttä-uudet sukupolvet työelämän aallokoissa” -projektissa kerättyä aineistoa. Aineisto kerättiin ensimmäisen kerran 2021 ja seuranta kerättiin vuosi myöhemmin 2022. Analyysimenetelminä käytettiin latenttien muutosmuuttujien mallinnusta.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksemme tulokset tukevat ajatusta siitä, että työuupumuksella on riski heikentää yleistä mielenterveyttä. Työuupumus oli yhtä vahvassa yhteydessä heikentyneeseen positiivseen mielenterveyteen, sekä kohonneeseen ahdistus- ja masennusoireiluun. Mielenterveyden indikaattoreilla ei todettu yhteyksiä työuupumukseen. Täten työuupumuksen pääasialliset ennustajat ovat työoloissa, eikä yleisessä mielenterveydessä.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Käytimme uutta työuupumuksen arviointimenetelmää (Burnout Assessment Tool), joka on tällä hetkellä vakiintumassa tutkimusmaailmaan, sekä kliiniseen arviointiin. Tuloksemme tukee väitettä, että työuupumus heikentää mielenterveyttä, eikä toisin päin. Työuupumuksen pääasialliset ennustajat ovat siis työoloissa, eikä yksityiselämässä. Tutkimuksessamme käytettiin holistista mielenterveyden konseptia, joka sisälsi positiivisen mielenterveyden, ahdistus- sekä masennusoireilun.
Aineisto
Jie Li, Janne Kaltiainen, Jari Hakanen. Cross-lagged associations between burnout and mental health indicators. Konferenssiesitys Avaa