Työuupumuksen vaikutukset aivojen tiedonkäsittelyyn -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
115465

Hakija
Laura Sokka

Toteuttaja
Laura Sokka

Lisätietoja
Laura Sokka
laura.sokka@ttl.fi?

Toteutusaika
1.1.2016 - 31.12.2016

Työsuojelurahaston päätös
6.11.2015
7 000 euroa

Kokonaiskustannukset
7 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2016

Tiivistelmä

Työuupumus on merkittävä ammatillinen huolenaihe työelämässä, ja se koskee kaikkia ammattialoja. Suomessa yli 25 % työikäisistä kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa työuransa aikana, ja 2-3 prosentilla oireet ovat vakavia. Vakavasti uupuneilla on riski sairastua masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön, mikäli oireisiin ei puututa ajoissa. Työuupumuksesta kärsivät kokevat usein muistin, keskittymisen ja oppimisen vaikeuksia. Työuupumuksen vaikutuksista tiedonkäsittelyyn on kuitenkin vasta vähän julkaistua tutkimustietoa, ja erityisesti aivotutkimusta tästä aiheesta ei ole vielä juuri lainkaan.

Tässä Työterveyslaitoksen aivotyölaboratorion tutkimuksessa selvitetään työuupumuksen yhteyttä suoriutumiseen tehtävissä, jotka vaativat tiedonkäsittelynopeutta, muistia ja tarkkaavaisuuden säätelyä, joihin väsymyksen ja muiden lievien häiriöiden tiedetään aiheuttavan muutoksia. Lisäksi tutkitaan työuupumuksen yhteyttä aivovasteisiin tehtäväsuoriutumisen aikana. Aivovasteita tutkitaan aivosähkökäyrästä (EEG) saatavien tapahtumasidonnaisten herätevasteiden (ERP) avulla, jotka tuovat tietoa nopeista aivotoiminnoista tehtäväsuoriutumisen aikana. Vertaamme työssä käyvien, eriasteisia työuupumusoireita kokevien henkilöiden tehtäväsuoriutumista ja aivovasteita ei-uupuneisiin verrokkihenkilöihin. Tulosten odotetaan olevan valmiina käytettäviksi vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Laura Sokka

Tiedote

Työuupumus koettelee aivoja

31.12.2016

Työuupumuksen vaikutuksia voi nähdä aivojen toiminnassa. Työuupumus on yhteydessä poikkeaviin tapahtumasidonnaisiin jännitevasteisiin (event-related potential, ERP), jotka ilmentävät tahattoman ja tahdonalaisen tarkkaavaisuuden prosesseja.

Jo verrattain lievä työuupumus on yhteydessä muutoksiin tarkkaavaisuuden kääntymisessä emotionaaliseen puheääneen. Työuupuneet reagoivat sävyltään kielteiseen puheääneen tavallista nopeammin ja vastaavasti sävyltään myönteiseen puheääneen tavallista hitaammin.

Tulokset on saanut Työterveyslaitoksen tutkija Laura Sokka väitöstutkimuksessaan. Artikkeliväitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2017.

Työsuojelurahasto tuki Sokan työskentelyä loppuunsaattamisstipendillä.

41 työuupunutta ja 26 verrokkia

Sokka tutki työuupumuksen yhteyttä esitietoiseen kuuloinformaation käsittelyyn sekä tarkkaavaisuuden ja kognitiivisen kontrollin prosesseihin. Tutkimusmenetelmänä Työterveyslaitoksen aivotutkimuslaboratoriossa käytettiin aivosähkökäyrässä esiintyviä ERP-vasteita.

Tutkimukseen osallistui 41 työssäkäyvää henkilöä, jotka kokivat eriasteisia työuupumusoireita sekä 26 verrokkihenkilöä.

Suoriutuminen vaatii hintansa

Tutkimuksessa havaittiin, että työuupumukseen liittyy monia tarkkaavaisuuden poikkeavuuksia. Työmuistiprosessoinnin aikainen aivotoiminta poikkeaa siten, että työuupuneilla tehtävätyöskentelyyn liittyvät ERP-vasteet olivat tavanomaista pienemmät päälaenlohkolla ja suuremmat otsalohkon alueella.

Työuupumus ei aina välttämättä näy suoriutumisnopeudessa, mutta silti tarkkaavaisuuteen liittyvässä aivotoiminnassa on poikkeavuutta jo verrattain lievässä työuupumuksessa. Tämä voi liittyä siihen, että lievästi uupuneet saattavat ponnistella muita enemmän pystyäkseen suoriutumaan yhtä hyvin kuin muut.

Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että työuupuneiden verrattain hyvä tehtäväsuoriutuminen edellyttää tavallista voimakkaampaa aivojen etuosien aktivaatiota kompensoimaan taaempien alueiden heikompaa aktivaatiota.

Myös pienemmät vasteet yllättäviin häiriöääniin työskentelyn aikana osoittivat, että tarkkaavaisuuden kääntyminen tällaisiin mahdollisesti merkityksellisiin ääniin ei ole työuupuneilla yhtä tehokasta kuin verrokeilla.

Lisäksi vakavasti uupuneet tekivät selvästi enemmän virheitä kuin lievästi uupuneet ja verrokkihenkilöt.

Vakava työuupumus oli yhteydessä paitsi virheiden lisääntymiseen, myös pienempiin ERP-vasteisiin tehtävästä toiseen vaihdettaessa verrattuna lievästi uupuneisiin ja verrokkiryhmään.

Joka neljäs kokee työuupumusta

Kun työtilanne ylittää yksilön voimavarat ja työstressi pitkittyy, seurauksena voi olla työuupumus.

Työuupumukseen liittyy pitkään jatkunutta yleistynyttä väsymystä, joka ei liity yksittäisiin työn kuormitushuippuihin. Muita ominaispiirteitä ovat oman työn merkityksen kyseenalaistaminen ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen.

Suomessa noin joka neljäs työikäisistä kokee eriasteisia työuupumuksen oireita.

On tavallista, että henkilöt, joilla on työuupumusoireita, kokevat muistin ja keskittymisen vaikeuksia. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten työuupumus liittyy tiedonkäsittelyn toimintoihin aivoissa. Väitöksen tulokset tuovat uutta tietoa työuupumukseen liittyvistä kognitiivisen kontrollin poikkeavuuksista aivojen sähköisessä toiminnassa.

Tunnistamiseen kiinnitettävä huomiota

Sokan mukaan työuupumuksen tunnistamiseen niin yksilötasolla kuin työyhteisötasolla on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota esimerkiksi turvallisuuskriittisillä aloilla. Omasta jaksamisesta huolehtiminen ja kuormituksesta palautuminen on erityisen tärkeää työntekijän työhyvinvoinnin kannalta.

Työuupumus on oireyhtymä, jolla on paljon päällekkäisyyttä masennusoireiden, ahdistuneisuusoireiden sekä univaikeuksien kanssa.

Työterveyshuolto ei välttämättä tavoita työuupuneita riittävän hyvin. Työuupuneet itse saattavat pelätä leimautumista. Työterveyshuoltoon ja työpaikoille tarvitaankin keinoja tavoittaa paremmin jo lievää työuupumusta kokevia työntekijöitä.

Tutkijan mukaan tarvitaan seurantatutkimuksia, jotta voidaan selvittää työuupumuksen vaikutuksia aivojen tiedonkäsittelyyn pitkäaikaisseurannassa. Lisäksi tarvitaan pitkittäistutkimusta selvittämään, lisääkö jo verrattain lievä työuupumus riskiä sairastua myöhemmällä iällä muistisairauksiin.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Sokka Laura.Burnout in the brain at work. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Medicum. Unigrafia. Helsinki 2017. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/177421

ISSN 2342-3161 (print) ISSN 2342-317X (online) ISBN 978-951-51-3001-3 (nid.) ISBN 978-951-51-3002-0 (PDF)

Väitöskirjan alkuperäiset artikkelit:

Pakarinen, S., Sokka, L., Leinikka, M., Henelius, A., Korpela, J. & Huotilainen, M. (2014). Fast determination of MMN and P3a responses to linguistically and emotionally relevant changes in pseudoword stimuli. Neuroscience Letters, 577, 28–33.

Sokka L., Huotilainen M., Leinikka M., Korpela J., Henelius A., Alain C., Müller K., Pakarinen S. (2014). Alterations in attention capture to auditory emotional stimuli in job burnout: An event-related potential study.

International Journal of Psychophysiology, 94, 427–436. Sokka L., Leinikka M., Korpela J., Henelius A., Ahonen L., Alain C., Alho K., Huotilainen M. (2016). Job burnout is associated with dysfunctions in brain mechanisms of voluntary and involuntary attention. Biological Psychology, 117, 56–66.

Sokka, L., Leinikka, M., Korpela, J., Henelius, A., Lukander, J., Pakarinen, S., Alho, K., & Huotilainen, M. (2017). Shifting of attentional set is inadequate in severe burnout: Evidence from an event-related potential study. International Journal of Psychophysiology, 112, 70-79