Työviihtyvyyden ja -turvallisuuden lisääminen kuumissa sisätöissä

Hanketiedot

Hankenumero
190088

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Sirkka Rissanen
sirkka.rissanen@ttl.fi

Toteutusaika
3.6.2019 - 31.8.2021

Työsuojelurahaston päätös
28.5.2019
100 000 euroa

Kokonaiskustannukset
149 897 euroa

Tulokset valmistuneet
23.9.2021

Tiivistelmä

Viime kesä osoitti äärilämpöolojen mahdollisuuden Suomessakin. Ennakoiva ja suunnitelmallinen varautuminen suomalaisilla työpaikoilla on tarpeen työntekijöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Lyhyiden tai pitkien hellejaksojen vaikutusta sisätyötilojen ilman lämpötilan kohoamiseen ja siitä johtuvaan työntekijöiden kuumakuormittumiseen ei aiemmin ole Suomessa tutkittu. Korkea työskentelylämpötila lisää viihtymättömyyttä, heikentää työmotivaatiota, toimintakykyä ja työn tuottavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuumassa työskentelyn vaikutukset työviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen. Tutkimuksessa määritetään kuumakuormittumisen taso, yksilölliset vaikutukset kuumansietoon ja mitkä tekijät työpaikalla vaikuttavat kuumakuormittumiseen. Tavoitteena on löytää henkilökohtaisia ratkaisuja mm. suojainten valinnalla, älyteknologiaa hyödyntäen tai jäähdyttävien järjestelmien avulla. Tutkimus toteutetaan kolmessa suomalaisessa organisaatiossa: 2 pesulassa ja yliopistosairaalassa. Kyselyjen, olosuhde- ja henkilömittauksin kartoitetaan kohdeorganisaation lämpöolot ja työntekijöiden kuumakuormittuminen. Suomalaista älyteknologiaa tuottavan yrityskumppanin kanssa arvioidaan ja sovelletaan älylaitteiden käyttökelpoisuutta kuumakuormittumisen ennakoinnin työkaluna. Tutkimuksen tulosten perusteella ja kehitetyn mallin avulla työntekijöiden kuumakuormittumista ja työn tuottavuuden laskua voidaan torjua paremmin sisätöissä, joissa lämpötila kohoaa ulkoisten olosuhteiden takia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sirkka Rissanen

Tiedote

Kuumat sisätyöt

23.9.2021

Tiivistelmä

Ensimmäistä kertaa selvitettiin kesän lämpötilan vaikutusta sisätyötilojen lämpöoloihin. Samalla selvitettiin kyselyjen avulla työntekijöiden omaa arviota kuumakuormittumisesta ja tehtiin henkilömittauksia. Kohdeorganisaatioina oli 2 pesulaa, joiden tuotantotilat ja sijainti erosivat toisistaan sekä 2 sairaalan osastoa. Kuumatyön koki ongelmalliseksi 86% vastanneista. Työpaikoilla lämpötila nousi yli 28°C:een ulkolämpötilan noustessa lähelle tai yli 25°C:ta. Kuumimpina viikkoina lämpötila oli yli 28°C jopa 100% viikkotyöajasta. Ilmastoinnin ollessa riittävä lämpötilan nousu pystyttiin estämään. Kuumakuormittumista esiintyi lämpötilassa yli 30°C. Palauttava taukotila on viileä. Työntekijän jaksamista edistää tehokas uudistettu ilmastointi.

Lähtökohdat

Pitkät yhtämittaiset hellejaksot ovat ilmastonmuutoksen myötä yleistymässä Suomen kesissä. Hellejaksot nostavat työskentelylämpötiloja myös sisätöissä. Kuumuus heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa terveysriskejä. Ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitiin helteiden vuoksi kohonneiden sisätyötilojen lämpöolojen vaikutuksia lämpötasapainoon sekä selvitettiin taukojen ja taukotilan lämpötilan merkitystä työntekijän palautumiseen. Kolmena kesänä mitattiin sisätilojen lämpöoloja pesulassa ja sairaalassa.

Aineisto

Tutkimusaineisto perustuu työpaikoilla kolmena kesänä tehtyihin ilman lämpötilan ja kosteuden mittauksiin kohdeorganisaatioissa. Henkilömittauksissa (32 kpl) kerätty aineisto koostuu syvä- ja iholämpötiloista ja syketiedoista. Aineistoon kuuluu subjektiiviset lämpö-, viihtyvyys- ja kuormittumistuntemuskyselyt. Haastatteluihin osallistui 15 henkilöä ja kyselyyn vastasi 128 henkilöä. Laboratoriossa mitattiin iholämpötilat ja syke jäähdytyspukineiden (yhteenä 4 erilaista) testauksen yhteydessä.

Menetelmät

Työpaikoilla kerättiin kyselylomakkeella tietoja mm. koetusta lämpökuormittumisesta, vaatetuksesta, taukotiloista. Kyselylomake oli hankkeen tuotos. Haastattelu toteutettiin strukturoitua kysymyslistaa apuna käyttäen. Kysymyslista on hankkeen tuotos. Lämpötasapainoon ja lämpökuormittumiseen liittyvät henkilömittaukset ovat yleisesti käytettyjä menetelmiä ja perustuvat pääosin ISO-standardeihin.

Tulokset ja johtopäätökset

Sisätöissä ilman lämpötila nousee ulkoilman nousun seurauksena ja voi kumuloitua helteellä. Ylimääräisiä, ns. lämpötaukoja pidetään kun työpisteen lämpötila nousee yli 28 °C, mikä heikentää työn tuottavuutta. Kuuma työympäristö kuormittaa elimistöä ja heikentää viihtyvyyttä. Vanhoissa rakenteissa ilmastointijärjestelmä ei pysty estämään lämpötilan nousua. Taukotilan lämpötilan pitäminen alle 25 °C:ssa edistää palautumista. Jäähdyttävät pukineet nopeuttavat kuumakuormituksesta palautumista.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Taukotilan lämpötila on merkittävässä asemassa palauttavana tekijänä kuumissa sisätöissä. Viileässä pidetty tauko tai jäähdyttävien pukineiden käyttö edistää lämpötasapainon palautumista. Lämpötilan mittaaminen eri työpisteissä on suositeltavaa työpaikoilla. Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin tehokkuuteen tulee kiinnittää huomiota ja ottaa uudisrakentamisessa huomioon. Työntekijän henkilökohtaiset toimet eivät riitä kuumakuormittumisen torjuntaan jos talotekniset järjestelmät eivät toimi riittävästi.

Aineisto

Tietokortti – kuumat sisätyöt Avaa

Sirkka Rissanen, Jenni Kaisto, Kirsi Jussila, Satu Soini. Työviihtyvyyden ja -turvallisuuden lisääminen kuumissa sisätöissä. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2021.
ISBN 978-952-261-986-0 (PDF) Avaa