Työyhteisön kehittämishanke Toimitusketjujen hallinta Koulutus- ja Tutkimuskeskuksessa

Tiivistelmä

Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön henkilökunnalle tehtiin Thomas-analyysit tammikuussa 2010. Samassa yhteydessä henkilökunta sai kertoa kehittämisehdotuksia työhyvinvointiin liittyen. Tämä hanke pureutuu henkilökunnan kehittämisehdotusten mukaisesti johtamiseen ja työn organisointiin liittyviin kokonaisuuksiin.

Työhyvinvoinnin kehittämistoiminnassa käytetään Yrjö Engenströmin kehittävän työntutkimuksen menetelmää ja konsultin aikaisemmissa kehittämishankkeissa hyväksi havaittuja metodeja. Kehittävän työntutkimuksen menetelmässä käydään ensiksi läpi henkilökohtaiset toimintatyyli-analyysit sekä haastattelut ja henkilökohtaiset väliaikatyöt. Ryhmätilanteessa valitaan priorisoidut kehittämistarpeet.

Toiminnan organisointi ja resursointikysymyksiä käsitellään nykyresurssien ja resurssikapeikkojen tutkimisella (määrä/osaaminen). Johtamisen arviointiin pureudutaan johtamisen kapeikkojen ja riskien analyysillä. Tavoitteena on saavuttaa tahtotila, jossa turvataan Forssan Toimitusketjujen Koulutus- ja tutkimuskeskuksen jatkuvuus johtajuutta jakamalla, vastuuttamalla toimijoita ja osallistamalla henkilöitä. Samalla huolehditaan, että henkilökunnan jaksaminen ja työmotivaatio kasvaa.

Loppuraportti sisältää koosteen siitä mitä on tehty, miksi ja mitä saatiin aikaan. Raportissa arvioidaan kuinka hyvin saavutettiin tavoitteet tekemisen tasolla, oppimisen tasolla, tunnetasolla ja arvotasolla/Mezirov sekä mitä parannettavaa jäi tulevaisuuteen. Lopputuloksena on mallinnus osallistavalla työotteella tehdystä ammattikorkeakoulun työyhteisön kehittämisestä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Sippola

Tiedote

Kehitystyö kantoi yllättävän muutoksen yli

Käynnissä olleesta kehitystyöstä oli hyötyä, kun Hämeen
ammattikorkeakoulun (HAMK) Forssan yksikkö yllättäen kohtasi koko
konsernin organisaatiomuutoksen. Kehittämistyön myötä oman
organisaation toiminta selkiytyi ja yhteishenki parani.
Ulkopuolisena asiantuntijana toimi konsultti
Jari Rantanen. Työsuojelurahasto osallistui
hankkeen rahoittamiseen.

Projektin myötä yhteishenki on kasvanut, johtaminen parantunut
ja esimiestyöskentely kehittynyt. Tavoitteita on selkiytetty ja
henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia lisätty. Henkilöstö on
voinut osallistua strategian ja teesilistan työstämiseen.

Työn organisointiin ja työprosesseihin on kiinnitetty huomiota.
Tehtäviä ja toimenkuvia on täsmennetty ja henkilökuntaa palkattu
lisää, jotta työtehtävien kuormitus ei kasva ylivoimaiseksi.
Kehitystyössä keskityttiin niihin alueisiin, joita henkilöstö oli
nostanut esiin.

Organisaatiomuutos sekoitti työtä

Kehittämistyötä sekoitti Hämeen ammattikorkeakoulun
organisaatiomuutos, joka osui päällekkäin kehitysprojektin kanssa.
Tulossa oleva muutos oli laaja ja vei henkilöstöltä innon toteuttaa
työyhteisön kehittämishanketta.

Hankkeen ansiosta HAMKin Forssan yksikkö on kuitenkin selvästi
valmiimpi kohtaamaan organisaatiomuutoksen kuin esimerkiksi saman
konsernin Valkeakosken yksikkö. Valkeakoskella toiminta ”halvaantui”
, kun uusista muutoksista ilmoitettiin.

Alun perin idea kehitysprojektista syntyi, kun Forssan yksikön
henkilöstölle tehtiin Thomas -toimintatyylianalyysit. Samassa
yhteydessä henkilökunta sai kertoa kehittämisehdotuksia
työhyvinvointiin ja toimintaan liittyen. Kehittämistyön ydin
muodostui tarttumisesta henkilöstön esiin nostamiin epäkohtiin.
 

Sparrausta yhdessä ja erikseen

Kehittämistyössä sovellettiin
Yrjö Engeströmin kehittävän työntutkimuksen
menetelmää, jota täydensivät konsultin aikaisemmissa
kehittämishankkeissa hyviksi havaitut metodit.

Alkuun valittiin sisältöryhmä seuraamaan hankkeen kulkua ja
yhteiset kehittämiskohteet. Tavoitteena oli saada aikaan mallinnus
osallistavalla työotteella tehdystä ammattikorkeakoulun työyhteisön
kehittämisestä.

Tapahtumia järjestettiin parikymmentä kahden vuoden aikana. Osa
sparrauspäivistä oli suunnattu koko henkilöstölle, osa Forssan
yksikön johtoryhmälle ja osa Koulutus- ja Tutkimuskeskuksen
johtajalle.

Henkilökunta kiitteli yhteisiä tilaisuuksia, joissa huomattiin,
että työkaverin toimintatyyli saattaa olla täysin erilainen kuin
oma tyyli. Tämä toi avoimuutta ja suvaitsevaisuutta
työyhteisöön. 

Toimittaja
Camilla Reinboth