Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä – Hyvien käytäntöjen kehittäminen

Tiivistelmä

Työelämässä on mukana noin 20 000 diagnosoitua tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä. Tämän kaksivaiheisen tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuuden ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin tyypin 1 diabetesta sairastavien kokemia työelämän haasteita ja esteitä, sekä sairauden salaamisen yleisyyttä, syitä ja seurauksia työpaikoilla. Aineisto kerättiin valtakunnallisella kyselytutkimuksella (n=2 500) ja haastattelututkimuksella (n=20). Perustulokset on julkaistu (Hakkarainen ym., 2011) ja ne osoittivat, että tyypin 1 diabetesta sairastavien työkyvyn tukemiseen ja edistämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Hankekokonaisuuden toisen vaiheen tavoitteena on työssä käyvien tyypin 1 diabetesta sairastavien työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä työpaikkojen, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteisten hyvien käytäntöjen kehittäminen. Samalla edistetään asiallisen tiedon ja asenteiden leviämistä työpaikoilla. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden pitkäaikaissairaiden työkyvyn hallinnassa.

Hankkeen toinen vaihe toteutetaan toimintatutkimuksena, johon osallistuu kolme työterveysyksikköä ja kultakin kaksi asiakastyöpaikkaa KYS:n sairaanhoitopiirin alueelta, yhteensä noin 25 henkilöä. Toimintatutkimuksen etenemistä arvioidaan tutkimuspäiväkirjoilla ja fokusryhmäkeskusteluilla. Tulokset valmistuvat 31.12.2014 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kimmo Räsänen

Tiedote

Tyypin 1 diabetes vaatii huomiota myös töissä

Tyypin 1 diabetes on sairaus, joka pitäisi ottaa huomioon jo
ammatinvalinnassa, todetaan Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion
yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tutkimuksessa.

Diabeetikot voivat työskennellä fyysisestikin vaativissa töissä,
kunhan työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota sairauden
hoitomahdollisuuksiin työpäivän aikana.

Hankkeen yhteydessä kertyi monenlaisia kokemuksia työelämän
hyvien käytäntöjen kehittämisestä jaettua asiantuntijuutta
hyödyntäen. Käytännöt toimivat malleina toimintatavoista, joilla
voidaan tukea tyypin 1 diabetesta tai muita kroonisia sairauksia
sairastavien työskentelyä erityyppisissä työtehtävissä.

Tutkimuksen aikana kehitettiin 14 hyvää toimintamallia
työpaikalle, muun muassa tietopaketti esimiehille, tietopaketti
sairaudesta kertomisesta ja ohjeita yksintyöskentelyyn työpaikalla.
Työtovereiden roolia pohdittiin hankkeen aikana: on tärkeää, että
työtoverit ovat tukena mutta heidän pitää myös uskaltaa ottaa
sairaus tarvittaessa puheeksi.

Esimiehille annettiin opastusta työnkierron ja tauotusten
tärkeydestä, ja työsuojeluun laadittiin ohjeistus. Työpaikoille
laadittiin myös ohjeet ensiavusta. Kun kaikki työpaikalla tietävät
sairaudesta, kaikki hyötyvät.

Diabetes lisääntyy koko ajan

Suomalaisessa työelämässä on noin 20 000 tyypin 1 diabeetikkoa,
ja heidän määränsä kasvaa koko ajan. Diabeetikot pärjäävät
työelämässä varsin hyvin, mutta huonosti hoidettu diabetes voi
kuitenkin aiheuttaa akuutteja ja pitkäaikaisia työkykyongelmia.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, joka vaatii erityistä huomioon
ottamista työelämässä. Kun tyypin 1 diabetesta sairastava
työskentelee kuormittavissa työtehtävissä, terveydenhuollon eri
tasojen yhteistyötä sairauden seurannassa ja työkyvyn tukemisessa
on hyvä tehostaa.

Itä-Suomen yliopiston ja KYS:n diabetespoliklinikan yhteistyönä
toteutettu kaksivaiheinen Tyypin 1 diabetesta sairastava
työelämässä -tutkimus- ja kehittämishankkeen ensimmäinen vaihe
toteutettiin vuosina 2010-2011 kysely- ja haastattelututkimuksena
(TSR
110128 ja Pirjo Hakkaraisen tutkijastipendi
111166).

Diabeteksestä pitää puhua enemmän

Tulokset osoittivat, että tyypin 1 diabetesta sairastavien
työkyvyn tukemiseen ja edistämiseen tulisi kiinnittää erityistä
huomiota.

Hankkeen toinen vaihe, Tyypin 1 diabetesta sairastava
työelämässä – Hyvien käytäntöjen kehittäminen toteutettiin
Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan
yhteistyönä toimintatutkimuksena 2013-2014.

Tutkimuksen tavoitteena oli paitsi diabeetikkojen
työhyvinvoinnin kehittäminen myös avoimuuden lisääntyminen.
Hankkeella haluttiin löytää tapoja parantaa sairauden käsittelyä
työyhteisössä, jotta työn ja sairauden yhdistämisen aiheuttama
huoli ja uupumus vähenisi. Tiedonkulkua haluttiin parantaa
erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä.
Työterveyshuollon roolia kehitettiin diabeetikon työkyvyn
koordinoimisessa.

Tutkimus- ja kehittämistyöhön osallistuivat kunnallinen
liikelaitos, yksityinen työterveysasema ja yritysten yhteinen
työterveysasema. Kultakin työterveysyksiköltä mukana oli kaksi
asiakastyöpaikkaa ja kultakin työpaikalta yksi tyypin 1 diabetesta
sairastava työntekijä, hänen lähiesimiehensä sekä työterveyshuollon
ja työsuojeluorganisaation edustajat ja tutkija. Työpaikoilla
järjestettiin muun muassa työpajoja ja ryhmäkeskusteluja.
Työsuojelurahasto on rahoittanut tutkimushanketta.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Diabetesliitto. Diabeetikko työelämässä. www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_1/arjessa_ja_vapaalla/diabetes_ja_tyoelama. http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_1/arjessa_ja_vapaalla/diabetes_ja_tyoelama

Hakkarainen P, Hänninen V, Moilanen L, Heikkinen J, Huttunen E ja Räsänen K. Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä – Hyvien käytäntöjen kehittäminen. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Health Sciences, Number 15. Kuopio, Kopijyvä Oy, 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1648-8/urn_isbn_978-952-61-1648-8.pdf Avaa

Hakkarainen P, Heikkinen J ja Räsänen K. Tyypin 1 diabetesta sairastava kaupan töissä, 2014. Työterveyslääkäri 2014;32(4):40-42.

Manneri T. Voimia töihin. Diabetes 2014;66(2):8-10.

Oksanen E, 2014. Työkaveri on yhä useammin diabeetikko. Työpiste. Uutinen 13.5.2014. Työterveyslaitos. http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Tyokaveri_on_yha_useammin_diabeetikko.aspx