Ulkoistuksen vaikutusten arviointi kotihoidossa – USVAKO-tutkimushanke

Tiivistelmä

Ulkoistuksen vaikutusten arviointi kotihoidossa – USVAKO-tutkimushanke

Kotihoitopalveluja tuotetaan Lahden kaupungissa kahdeksalla kotihoitoalueella. Vuoden 2014 kesällä Lahden sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätöksen Launeen kotihoitoalueen kotihoitopalvelujen kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta. Launeen kotihoitopalvelut siirtyivät 11.5.2015 ostettavaksi kahdelta yksityiseltä palveluntuottajalta. Sopimus on kaksivuotinen päättyen 10.5.2017. Tämän päätyttyä on käytössä vielä kahden vuoden lisäoptio.

Tässä hankkeessa tarkastellaan kotihoidon ulkoistamisen vaikuttavuutta suhteessa sille päätöksentekovaiheessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi ulkoistamisen vaikutuksia arvioidaan asiakas-, prosessi-, ulkoistetun alueen kotihoitohenkilöstön ja kaupungin järjestämisvastuulla olevan kotihoidon kokonaisuuden johtamisen sekä hallittavuuden näkökulmista. Tutkimuksessa arvioidaan myös palvelujen järjestämistä kahden eri yksityisen palveluntuottajan avulla.

Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, joka hyödyntää kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerätään Lahden kaupungin kotihoidosta. Hanke käynnistyy elokuussa 2014 ja päättyy marraskuussa 2017.

Tutkimuksen toteuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö yhteistyössä Lahden kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialan kanssa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuomo Uotila

Tiedote

Kotihoidon ulkoistus: henkilöstölle kova pala, kaupungille merkittävät säästöt

Lahden kaupungin Launeen kotihoitoalueen ulkoistuksen siirtymävaiheessa työalueensa jättämään joutunut henkilöstö koki jääneensä yksin ja tulleensa hylätyksi.

Henkilöstö mielsi ulkoistuksen rangaistuksena, joka kohdentui heidän osaamiseensa ja työn laadukkaaseen hoitamiseen. Lisäksi työntekijät kokivat huolta tutuiksi tulleille vanhuksille vastedes tarjottavasta palvelusta, kun uusien työntekijöiden perehdytys ei heidän mukaansa onnistunut kyllin kattavasti muun muassa kiireen takia.

Ulkoistuksen yhtenä tavoitteena olivat säästöt. Alueen suunnitellun hoitotunnin laskennallista hintaa onnistuttiinkin laskemaan vuoden 2014 tasosta noin 26 prosenttia vuoteen 2016. Samalla ajanjaksolla kaupungin muiden kotihoitoalueiden keskimääräinen hoitotunnin laskennallinen hinta nousi vajaat 9 prosenttia.

Launeen kotihoitoalueen laskennallisen hoitotunnin hinta oli vuonna 2014 yli 9 prosenttia korkeampi kuin kaupungin muiden kotihoitoalueiden, mikä oli myös yksi syy alueen ulkoistukseen.

Kahdelle yksityiselle palveluntuottajalle

Lahden kaupunki ulkoisti toukokuusta 2015 alkaen Launeen kotihoitoalueen kahdelle yksityiselle palveluntuottajalle, Debora Oy:lle ja Mainio Vire Oy:lle (nykyisin Kotipalvelu Mehiläinen). Sopimuskausi oli alkuun kaksi vuotta, ja sitä on edelleen jatkettu kaksi vuotta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö iski kiinni ajankohtaiseen aiheeseen ja käynnisti tutkimuksen, joka pyrki lisäämään laajasti tietoa ja ymmärrystä kotihoidon ydinpalvelun ulkoistamisen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.
Työsuojelurahasto tuki tutkimusmäärärahalla tapaustutkimusta, jonka tuloksia voi hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksessa sekä laajemmin mahdollisen sote-uudistuksen ruohonjuuritasolle viemisessä.

Miten tukea henkilöstöä sote-myllerryksissä?

Tutkimustehtävinä oli tunnistaa ja arvioida ulkoistuksen vaikutuksia henkilöstön, asiakkaan ja johtamisen näkökulmista. Lisäksi haluttiin arvioida, miten kotihoitoalueen ulkoistamiseen kohdistetut palvelun laadun, tuottavuuden ja vertaiskehittämisen positiiviset odotukset todentuvat noin kahden vuoden seurantajaksolla.

Laadulliset ja määrälliset aineistot kerättiin mahdollisimman reaaliaikaisesti ajanjaksona elokuusta 2015 kesäkuuhun 2017.

Alueella työskennellyt henkilöstö koki ulkoistuksen ja siirtymävaiheen erittäin epämotivoivana. Tutkimus ei varsinaisesti seurannut heidän myöhempiä vaiheitaan kaupungin muilla kotihoitoalueilla. Kuitenkin tutkijoiden mukaan on ehkä perusteltua väittää, että kaupungin työnantajaimagoa ulkoistamisprosessin toteuttamistapa ei ainakaan parantanut, vaikka suurin osa työntekijöistä jäikin kaupungin palvelukseen, koska sen ”tietää, mikä kaupungilla on hyvää ja mikä huonoa”.

Henkilöstö olisi toivonut saavansa osallistua siirtymävaiheen suunnitteluun, ja siirtymävaiheen uurastuksen jälkeen he kokivat riittämätöntä huomioimista.

Huomionarvoista on, että työnantajan vaihdos vuoden 2017 alusta Lahden kaupungista Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymäksi sujui lähes huomaamatta.

Jatkotutkimusaiheeksi tutkimus nostaa sen, miten tukea henkilöstöä sote-myllerryksissä.

Palveluiden laatu notkahti mutta nousi

Tutkijoiden mukaan kotipalveluiden ulkoistuksessa on alussa varauduttava asiakastyytyväisyyden heikkenemiseen. Palvelun laatu nimittäin notkahti, mikä oli mitä todennäköisimmin seurausta siirtymävaiheen perehdytyksen puutteista.
Ulkoistuksen ensimmäisellä puolivuotiskaudella asiakkaat ja omaiset tunnistivat ongelmia rutiininomaisten ja harvoin toistuvien palvelujen saumattomassa jatkumisessa, monitoimijapalveluverkoston hallinnassa, hoitajien ammattitaidossa, lääketurvallisuudessa, tarvikkeiden toimittamisessa ja yhteyden saamisessa palveluntuottajaan.

Toisaalta asiakkaat ja omaiset kokivat sairaanhoito- ja lääkäripalvelujen saatavuuden parantuneen ulkoistuksessa. Asiakkaat toivat esille myös hoitajien iloisuuden.

Kun ulkoistuksesta oli kulunut vajaat kaksi vuotta, asiakkaat ja omaiset kokivat luottamuksellisuuden voimistuneen lähelle kokemusta kaupungin kotihoidosta.
Myös työntekijöiden ammattitaito koettiin positiivisemmaksi kuin alkuvaiheessa. Kaikkiaan voidaan sanoa, että ulkoistuksen vakiinnuttua arviot ulkoistetusta kotihoidosta olivat lähellä kaupungin aikaisen kotihoidon arvioita.
Tutkimuksessa palvelujen laatua arvioitiin neljällä valtakunnallisella RAI-laatuindikaattorilla vuoden 2016 syksyllä: lääkitysten tarkistus, sairaalahoito tai käynti päivystyspoliklinikalla tai äkillinen hoitotarve, asiakkaan osallistuminen omaan arviointiinsa ja monilääkitys.

Indikaattoreista kahdessa ensimmäisessä oli tutkimusajankohtana ulkoistetulla kotihoitoalueella parempi arvo kuin kaupungin kotihoidossa.

Negatiivinen ja selvin laatuero oli asiakkaan osallistumisessa terveytensä ja vointinsa arviointiin yhdessä hoitajan kanssa. Tämä arvo kohentui ulkoistetussa kotihoidossa vuoden 2017 ensimmäisessä arvioinnissa samalle tasolle kaupungin kotihoidon kanssa, mutta jäi selkeästi kuitenkin alle valtakunnallisen vertailuarvon – kuten jäi myös kaupungin kotihoidon.

Monilääkityksen osalta ei ollut eroja ulkoistetun ja kaupungin oman kotihoidon välillä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Lea Hennala ja Tuomo Uotila. Avaa

i. http://https://www.tsr.fi/documents/20181/301094/115168-loppuraportti-Ulkoistuksen+vaikutusten+arviointi+kotihoidossa+web+%281%29.pdf

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

ISSN-L 224 3-3376

ISSN 224 3-3376

ISBN (painettu julkaisu): 978-952-335-174-5

ISBN (sähköinen julkaisu): 978-952-335-175-2

Paino: Lahden Työn Paikka Oy