Ulkonäkö eriarvoisuuden lähteenä suomalaisessa työelämässä – kaksi lukua suomalaiseen tiedekirjaan

Tiivistelmä

Kirjoitan suomalaiseen ulkonäön yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkastelevan tietokirjaan kaksi lukua, jotka käsittelevät ulkonäköä eriarvoistavana tekijänä työelämässä. Aiemman etenkin kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että ulkonäöllä on kauaskantoisia vaikutuksia työmarkkinoilla. Eriarvoistava kohtelu ulkonäön perusteella on yleistä siitä huolimatta, että ulkonäkö on henkilön ominaisuus, joka monissa tapauksissa ei vaikuta työn tekemiseen. Tällainen erilainen kohtelu henkilöön liittyvän ominaisuuden perusteella on paitsi epäoikeudenmukaista, myös laissa kiellettyä. Jotta ulkonäkösyrjintää voidaan tehokkaasti ehkäistä ja siihen puuttua, täytyy ensin ymmärtää miten, kenelle ja missä ulkonäkö toimii eriarvoistavana tekijänä suomalaisessa työelämässä. Siksi tutkimukseni tarkastelee eriarvoisuutta luovia ja ylläpitäviä sukupuolittuneita ulkonäkönormeja suomalaisen työelämän eri aloilla. Lähestyn työelämän eriarvoisuutta uudenlaisesta näkökulmasta, erityisesti esteettisen työn ja esteettisen pääoman teorioiden kautta. Näiden teorioiden avulla pääsen käsiksi valtasuhteisiin, joissa ulkonäöstä voi muodostua arvokas, vaihtokelpoinen resurssi, ja joissa työelämän sukupuolittuneita ulkonäkönormeja ja -vaatimuksia luodaan, neuvotellaan sekä uusinnetaan. Tutkimusotteeni on monimenetelmällinen. Aineistoina käytän väestötason kyselyaineistoa sekä ryhmähaastatteluaineistoa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Iida Kukkonen

Tiedote

Ulkonäkö eriarvoistaa työelämässä

Tiivistelmä

Hankkeessa tarkastellaan ulkonäköön liittyvää eriarvoisuutta suomalaisen työelämän eri aloilla. Tutkimus on monimenetelmällistä, ja se perustuu sekä kyselytutkimus-, että ryhmähaastatteluaineistoon. Tuloksissa korostuu ulkonäöllisten normien ja ulkonäön merkityksen alakohtaisuus ja sukupuolittuneisuus. Ulkonäön eriarvoistavat vaikutukset näyttäytyvät arkipäiväisinä, joskin melko paheksuttuina. Tutkimus kutsuu lukijoita pohtimaan miten paljon painoarvoa annamme ulkonäölle ja keskustelemaan siitä, missä määrin ulkonäöstä koituvat hyödyt ja haitat ovat hyväksyttäviä työelämässä. Lisäksi ehdotetaan keinoja työelämän ulkonäkösyrjinnän vähentämiseksi.

Lähtökohdat

Tutkimus esittää viimeaikaisten sosiologisten teorioiden pohjalta, että ulkonäkö voidaan käsitteellistää esteettisenä pääomana, jonka kehittämistä ja vaihtoa voidaan etenkin työelämässä luonnehtia esteettiseksi työksi. Esteettistä työtä, eli ”oikeanlaiselta” näyttämistä on aiemmassa tutkimuksessa oletettu edellytettävän lähinnä naisvaltaisilla palvelualoilla työskenteleviltä. Ei kuitenkaan ole selvää, etteikö ulkonäkö olisi eriarvoistava tekijä ja syrjintäperuste näiden alojen ulkopuolellakin.

Aineisto

Aineistoina käytetään väestötason Arkielämä ja ulkonäkö 2016 -kyselyaineistoa (N=1600), sekä syys-talvella 2017-2018 kerättyä Ulkonäkö ja työelämä -ryhmähaastatteludataa (12 ryhmää, yht. n. 24 tuntia puhetta). Kyselyaineisto tarkastelee muun muassa ulkonäköä sekä siihen liittyvää kulutusta ja normeja, sekä ulkonäön tuomia hyötyjä ja haittoja. Ryhmähaastatteluissa päästään käsiksi eri ammattialojen ulkonäköön ja sen vaikutuksiin liittyviin nomeihin ja niitä koskeviin jaettuihin kokemuksiin.

Menetelmät

Tutkimus on monimenetelmällistä, ja siinä hyödynnetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Ryhmähaastatteluja tarkastellaan sisällönanalyysin keinoin. Koska hankkeen tarkoituksena on viestiä työelämään liittyvästä eriarvoisuudesta mahdollisimman yleistajuisesti, on kvantitatiiviseen aineistoon perustuvat tulokset raportoitu ristiintaulukoin.

Tulokset ja johtopäätökset

Ulkonäkö on eriarvoisuuden lähde myös suomalaisessa työelämässä. Ulkonäöllä on väliä yllättävilläkin työelämän aloilla. Suomalaiset ovat suhteellisen tietoisia työelämän ulkonäkösyrjinnästä, eivätkä keskimäärin katso kovin hyvällä ulkonäön hyödyntämistä työelämäkonteksteissa. Sekä ulkonäköä määrittävät normit, että ulkonäöstä hyötymistä koskevat normit ovat sukupuolittuneita ja alakohtaisia. Monilla aloilla ”oikeanlaiselta” näyttäminen vaatii etenkin naisilta jatkuvaa tasapainottelua.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kun työelämä muuttuu yhä kilpailu- ja palvelukeskeisemmäksi, ja esteettisyys kilpailuvaltiksi, tarvitaan kipeästi yhteiskunnallista keskustelua siitä, missä määrin haluamme työntekijöitä kannustettavan esteettiseen työhön, ja toisaalta siitä, missä määrin esteettisten kriteereiden tulisi työelämässä vaikuttaa. Miten ulkonäöstä palkitseminen suhteutuu meritokratiaan? Missä määrin esimerkiksi yritysten on hyväksyttävää tuottaa lisäarvoa työntekijöidensä esteettisellä pääomalla?

Aineisto

Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg. Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Into-Kustannus Oy. 2019.

ISBN:9789523511576