Uloshengitysilman ja seerumin tulehdusmarkkerit keuhkosairauksien varhaisdiagnostiikassa

Tiivistelmä

Kyseessä on jatkohanke aiemmalle ”Työntekijöiden hengitystieoireet ja -sairaudet teräs- ja rautavalimoissa” -tutkimukselle (TSR 104084), jonka loppuraportti on valmistunut v. 2008. Seurantatutkimus toteutetaan aiempaan valimotutkimukseen osallistuneessa teräsvalimossa.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan vähentää työperäistä sairastavuutta ja kehittää keuhkosairauksien varhaisdiagnostisia keinoja. Tuloksia voidaan hyödyntää myös työolojen kehittämisessä.

Seurantatutkimuksen tavoitteena on selvittää,

1) ennustavatko valimotutkimuksessa käytetyt tulehdusmarkkerit (mm. uloshengitysilman NO) tai niiden muutokset hengityselinoireiden ja keuhkosairauksien kehittymistä (ilmaantumista) ja keuhkotoiminnan (spirometria-arvojen) alenemaa ja korreloivatko tulehdusmarkkereiden muutokset keskenään,
2) onko pölyaltistumisen jatkuminen seuranta-ajalla lisännyt tulehdusmuutoksia ja
3) soveltuvatko uloshengitysilman NO-tutkimus sekä uloshengitysilman kondensaatin ja seerumin tulehdusmarkkereiden määritys keuhkosairauksien varhaisdiagnostiikan tutkimusmenetelmiksi.

Tutkimusmenetelminä käytetään kyselyä (pohjautuu Tuohilampi-kysymyssarjoihin), keuhkojen toimintakokeita, uloshengitysilman fraktioitua NO-mittausta sekä tulehdusmarkkereiden määrittämistä uloshengitysilman kondensaatista ja verinäytteestä. Kliiniset tutkimukset toteutetaan syksy 2011-kevät 2013 aikana.

Hankkeen tulokset julkaistaan syksyllä 2013.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Koskela

Tiedote

Keuhkosairauksien varhaisdiagnostiikkaan lupauksia

Työterveyslaitoksella on tehty seurantatutkimus
valimotyöntekijöille. Käytetyt tutkimusmenetelmät osoittautuivat
lupaaviksi, sillä niillä havaitaan pölyaltistumisesta johtuvat
tulehdukset. Erityisesti uloshengitysilman alveolaarisen
typpioksidin määritys vaikuttaa hyödylliseltä: Sillä näkee
hengitystiealtistumisen aiemmin kuin tavanomaisissa tutkimuksissa
ja ennen oireiluja.

Lisäksi tutkimuksessa käytettyjä tulehdusmerkkiaineita eli
-markkereita sekä niiden seuranta-ajan muutoksia voi käyttää
ennustamaan alempien hengitysteiden oireita ja sairauksia sekä
alentunutta keuhkofunktiota. Näillä kohonneilla
tulehdusmarkkeriarvoilla näytti olevan ennustearvoa: seerumin CRP,
IL-8, IL-22, MPO, MMP-9 ja YKL-40.

Seurantatutkimuksen menetelmillä voinee arvioida myös muiden
työperäisten hengitystiealtisteiden kuin valimopölyjen vaikutuksia.
Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Valimopöly tuplaa keuhkoriskit

Työterveyslaitos on aiemmin (TSR
104084) selvittänyt valimotyöntekijöiden
hengitystieoireita ja -sairauksia. Tällöin todettiin, että
pölyaltistuneilla valimotyöntekijöillä on noin kaksinkertainen
riski keuhkoputkitulehdukseen, keuhkoahtaumatautiin ja
astmaoireisiin altistumattomiin verrattuina.

Valimotyöntekijöiden seurantatutkimuksessa verrattiin samojen
henkilöiden markkerinäytteitä aiempiin tuloksiin.

Seurantatutkimus toteutettiin Metso Mineralsin Tampereen
tehtaalla, joka osallistui myös aiempaan valimotutkimukseen.
Seurantaan osallistuneista 50 teki valimotyötä, 38 oli poistunut
valimotyöstä ja 45 oli altistumattomia verrokkeja. Tulosten
yleistettävyyttä rajoittaa pieni osallistujamäärä.

Pölystä tulehdus keuhkorakkuloihin

Valimotyöntekijöiden seurantatutkimuksen löydökset viittaavat
siihen, että seuranta-ajalla ilmaantunutta alempien hengitysteiden
oiretta tai sairautta on edeltänyt matala-asteinen, koko kehoon
vaikuttava tulehdusreaktio jo vuonna 2004.

Seuranta-ajalla altistuneiden henkilöiden uloshengitysilman
alveolaarinen typpioksidi vaikutti kohonneen enemmän kuin
verrokeilla. Paljon altistuneilla alveolaarinen typpioksidi näytti
nousseen noin kaksi kertaa enemmän kuin vähän altistuneilla.
Ilmeisesti valimopölyaltistuminen aiheuttaa lievän tulehduksen
keuhkorakkuloissa.

Tulehdus pysyy, vaikka valimotyö loppuu

Valimotyöstä poistuneilla henkilöillä uloshengitysilman
alveolaarisen typpioksidin nousu seuranta-ajalla oli noin
kaksinkertainen verrattuna valimotyössä oleviin tai verrokkeihin.
Siis pölyaltistumisen tuoma tulehdusreaktio keuhkokudoksessa ei
näytä pysähtyvän, vaikka pölylle ei enää altistuta. Siksi
altistumisen rajoittaminen työaikana on tärkeää myös työuran
jälkeiselle ajalle.

Seuranta-aikana ilmaantui kolme astmaa ja yhdeksän kroonista
keuhkoputkitulehdusta valimopölylle altistuneilla. Siis valimopöly
voi yhä aiheuttaa työperäisiä sairauksia.

Tulokset osoittavat, että tulehdusmarkkerit ja niiden
seuranta-ajan muutokset heijastavat pölyaltistumisen muutoksia sekä
työntekijän pitkää työhistoriaa pölyisessä työssä.

Tekniset ratkaisut ja tupakointistoppi

Tutkijat korostavat työperäisen altistumisen minimoinnin
tärkeyttä, jotta työntekijöiden terveys säilyisi. Altistumista
pitää vähentää ensisijaisesti teknisillä ratkaisuilla,
toissijaisesti henkilökohtaisilla suojaimilla.

Työperäisellä pölyaltistumisella ja tupakoinnilla on
yhteisvaikutuksia, joten erityisesti valimotyössä pitää tehokkaasti
edistää tupakoinnin lopettamista.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Kirsi Koskela, Riitta Sauni, Panu Oksa ja Jukka Uitti. Valimotyöntekijöiden seurantatutkimus – hengityselinoireet, -sairaudet ja tulehdusmarkkerit. 145 sivua. Työterveyslaitos, Helsinki 2014. Juvenes Print, Tampere. ISBN 978-952-261-505-3 (nid.), ISBN 978-952-261-506-0 (pdf) Avaa