Unikuorma 2 – Raskaan liikenteen kuljettajien mitatun vireystason yhteys tämän hetkiseen päiväväsymykseen, liikenneonnettomuuksiin ja terveyteen: poikkileikkaus- ja 12 vuoden seurantatutkimus

Tiivistelmä

Väsymys on merkittävä riskitekijä vakavien, kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien taustalla. Aiemman Unikuorma-tutkimuksen mukaan suomalaisista raskaan liikenteen kuljettajista vähintään 24 % sairastaa uniapneaa, jonka tiedetään lisäävän väsymysonnettomuuksien riskiä.

Hanke koostuu seuranta- ja poikkileikkaustutkimuksesta. Seurantatutkimuksen tavoitteena on selvittää miten 12 vuotta sitten objektiivisesti todettu päiväaikainen väsymys ennustaa tapahtuneita onnettomuuksia, myöhempää terveyttä ja vireyttä ja mikä on uniapnean ilmaantuvuus seuranta-aikana. Poikkileikkausasetelman tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin objektiivisesti mitattu vireystila ja uni ovat yhteydessä subjektiiviseen vireyteen työolosuhteissa, ajokäyttäytymiseen sekä kognitiiviseen toimintakykyyn ja soveltuuko yksinkertainen hereilläpysymistesti Oslerin testi ammattikuljettajien vireyden arvioimiseen.

Tutkittava kohortti koostuu aiemmin Unikuorma-tutkimuksessa mukana olleista henkilöistä (N=167), joille tehtiin unipolygrafia ja hereilläpysymistesti (MWT). Kaikki tutkittavat käyvät läpi puhelinhaastattelun. Aiemman MWT-tuloksen perusteella valitaan kolmesta eri ryhmästä yhteensä 8 henkilöä, joille tehdään kliininen lääkärintarkastus, koko yön kestävä unipolygrafia ja MWT. Lisäksi he täyttävät ajopäiväkirjaa ja läpikäyvät tietokonepohjaisia kognitiivisia testejä. Tästä ryhmästä valitaan 42 henkilöä, joille tehdään myös Oslerin testi. Tulokset ovat käytettävissä syyskuuhun 2016 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Markku Partinen

Tiedote

Ikä tai uniapnea eivät laske ammattikuljettajien vireyttä

Ikä tai uniapnea eivät huononna ammattikuljettajien vireyden säilyttämiskykyä. Iän tuoma pitkä ajokokemus pikemminkin suojaa onnettomuuksilta.

Uniapnea on raskaan liikenteen kuljettajilla hyvin yleistä, ja suurin osa kuljettajista sairastaa sitä tietämättään. Esiintyvyys on niin suurta, että sairautta pitäisi seuloa ammattikuljettajilta.

Uniapneaa sairastavat eivät kuitenkaan useinkaan ole väsyneitä, eikä heidän kognitiivinen toimintakykynsä ole huonontunutta, joten tämä ei ole automaattinen este ammattiautoilulle. Vireyttä tulisi testata ja tähän testaukseen tulisi löytää paremmin soveltuvia keinoja.

Myös ylipaino yksinäänkin on yleistä raskaan liikenteen kuljettajilla, ja ikä näyttää kerryttävän kiloja. Ylipainoon pitäisi pyrkiä ajoissa puuttumaan.

Tällaisia tuloksia saatiin Helsingin Uniklinikan Vitalmed-tutkimuskeskuksen Unikuorma 2 -tutkimuksessa, jossa selvitettiin raskaan liikenteen kuljettajien mitattua vireystasoa, päiväväsymystä, terveyttä ja liikenneonnettomuuksia.

Tutkimuksen tärkeänä yhteistyökumppanina oli Rahtarit ry, ja hanketta rahoitti Työsuojelurahasto tutkimusmäärärahalla.

Suurin ja pitkäaikaisin seurantatutkimus

Hanke koostui seuranta- ja poikkileikkaustutkimuksesta. Hanke oli seurantatutkimus 14 vuoden jälkeen vuosina 2000–2002 toteutetulle Unikuorma 1 -tutkimukselle (TSR 100344).

Unikuorma 2:n tutkittavina oli 65 kuorma-autonkuljettajaa, joille oli tehty aiemmassa tutkimuksessa hereilläpysymistesti MWT (Maintenance of Wakefulness Test). Lisäksi puhelimitse haastateltiin 18 henkilöä.

Tutkijoiden mukaan tutkimus on tiettävästi toistaiseksi maailman suurin ja pitkäaikaisin raskaan liikenteen kuljettajille tehty seurantatutkimus. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä suomalaisiin raskaan liikenteen kuljettajiin.

Pitkästä ajokokemuksesta etua

Tutkittavien keski-ikä oli 55,1 vuotta. Unikuorma 1 -tutkimuksessa keski-ikä oli 40,7 vuotta.

Tutkituista 6,4 prosenttia ilmoitti nukahtaneensa rattiin viiden edeltävän vuoden aikana. Onnettomuuksia kuljettajat kuitenkin näyttävät ajavan varsin vähän. Liikenneonnettomuuksia oli ollut keskimäärin vain noin 1,3 miljoonaa ajokilometriä kohti.

Onnettomuuksilta todennäköisesti suojaavat niin pitkä ajokokemus kuin kuljettajien oma vireyden ja toisaalta ammatissa jatkamisen mahdollisuuksien arviointikyky. Tässä tutkimuksessa liikenneonnettomuuksilta suojaavaksi tekijäksi todettiin ikä.

Aiempi poikkeava vireystestin tulos ei ennustanut onnettomuuksia vaan pikemminkin suojasi niiltä 14 vuoden seurannassa. Toisaalta pienet peltionnettomuudet eivät ole välttämättä tulleet raportoiduiksi.

Tulosten mukaan vireyden säilyttämiskyky näyttää paranevan ammattikuljettajilla iän myötä. Kaikki tutkittavat eivät olleet enää ammattikuljettajia, mikä osaltaan varmasti heijastelee työn vaativuutta niin työaikojen kuin työn itsensä suhteen.

Ammattikuljettajilla on oltava keinot pysyä vireänä ajossa myös yön pikkutunteina ja lounaan jälkeen päivällä, joten tähän kykenemättömät seuloutuvat työstä pois.

Lähes 45 prosentilla uniapnea

Unikuorma 2 -tutkimuksen tulosten mukaan 44,6 prosentilla on hoitoa vaativa uniapnea, ja tapauksista suurin osa on diagnosoimatta.  Unikuorma 1:ssä uniapneaa sairasti noin 24 prosenttia, eli ilmaantuvuus oli huomattavasti lisääntynyt seuranta-aikana.

Tutkijat korostavat, että uniapnean tunnistaminen on tärkeätä, koska se lisää muun muassa diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä huonontaa potilaiden kognitiivista suoriutumista ja heikentää elämänlaatua.

Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino. Ylipaino oli tutkituilla hyvin yleistä. Painoindeksi (BMI) oli keskimäärin 30,4 (jakauma 19,9–46,2). Aiemmassa tutkimuksessa keskimääräinen painoindeksi oli 27,8 (jakauma 19,4–40,5).

Ylipaino on riskitekijä myös muun muassa sydän- ja verisuonisairauksissa.

Ajoterveyden arviointia pohdittava

Tulosten mukaan ei kuljettajien ajoterveyttä eikä etenkään vireyden säilyttämiskykyä ja riskiä nukahtaa rattiin voida kuitenkaan arvioida sen perusteella, onko heillä uniapnea vai ei.

Vaikeassakaan uniapneassa ei päiväväsymystä välttämättä esiinny. Jotta kuljettajia ei turhaan kielletä ajamasta autoa, tulisi objektiiviset vireyden säilyttämistä ja kognitiota arvioivat tutkimukset sekä muut tarvittavat tutkimukset tehdä nopeasti ja asiantuntevasti.

Uniapneapotilaan väsymys ja rattiin nukahtamisen vaara on katsottu suureksi riskiksi liikenteessä. Siksi EU on asettanut direktiivin, jonka Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on ratifioinut Suomessa. Sen mukaan uniapneapotilaita pitää säännöllisesti seurata, ja tässä yhteydessä arvioida myös pärjäämistä liikenteessä.

Uniapnean vaikeusaste ei tutkimuksessa selittänyt vireyden säilyttämiskykyä eikä liikenneonnettomuuksia. Mikäli näin todella on, täytyy tutkijoiden mukaan uniapneasta kärsivien ammattikuljettajien ajoterveyden arvioinnissa käytettäviä menetelmiä työterveyshuollossa arvioida uudelleen.

Asiaa tulisi tutkia tarkemmin vielä suuremmassa pitkäaikaisessa seurannassa lisätiedon saamiseksi ja tarvittaessa päivittää EU-direktiiviä ja Trafin ohjeita.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Riikka Huhta, Mikael Sallinen, Markku Partinen.. Loppuraportti 2016. Avaa

ISBN 978-952-93-7523-3