Urashokkien merkitys sote-alan työuriin kiinnittymisessä

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkitaan sote-alan työntekijöiden työuriin liittyviä urashokkeja moniulotteisena ilmiönä. Päätavoitteena on tutkia urashokkien roolia organisaatioihin ja työuriin kiinnittymisessä sekä urashokkeihin liittyviä käsittelytapoja, tarpeita ja toiveita. Tutkimus perustuu sote-alan työntekijöihin kohdistuvaan 1) pitkittäistutkimukseen, 2) organisaatiotutkimukseen (hyvinvointialue) ja 3) kolmikantaiseen uraneuvottelu-interventioon (urashokkien käsittely).

Hankkeen vastuuhenkilö

Taru Feldt

Tiedote

Urashokit haastavat sote-uria, mutta niihin voidaan vaikuttaa

Tiivistelmä

Sote-alan työvoimapula ja muutokset korostavat tarvetta löytää uusia keinoja vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin urashokkeja eli yllättäviä tapahtumia, jotka saavat työntekijän arvioimaan työuransa suuntaa uudelleen. Tulokset osoittivat, että urashokkeja on kokenut jopa kaksi kolmesta sote-alalla ja ne voivat heikentää työhyvinvointia sekä alalle kiinnittymistä erityisesti silloin, kun ne koetaan kielteisiksi, ennakoimattomiksi ja vaikeasti hallittaviksi. Työyhteisön tuki, avoin vuorovaikutus ja urashokkien käsittelyyn kehitetty urakeskustelumalli auttoivat vähentämään kielteisiä vaikutuksia. Tulokset tarjoavat työpaikoille konkreettisia keinoja tukea työhyvinvointia, henkilöstön pysyvyyttä ja kestäviä työuria.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Sote-ala toimii monien muutosten keskellä ja kärsii työvoimapulasta. Hankkeen lähtökohtana oli tarve ymmärtää urashokkeja eli yllättäviä tapahtumia, jotka pysäyttävät arvioimaan omaa työuran jatkoa syvällisesti uudelleen. Urashokkeja tutkittiin nyt sote-alalla Suomessa ensimmäisen kerran. Tavoitteena oli selvittää, millaisia urashokkeja sote-alalla koetaan, miten ne vaikuttavat työuriin kiinnittymiseen ja työhyvinvointiin sekä miten niitä voidaan käsitellä organisaatioissa.

Aineisto

Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea aineistoa. Ensimmäinen koostui sote-alan ammattilaisten pitkittäiskyselystä (alkukysely n=3415, seurantakysely n=1073). Toinen aineisto kerättiin hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastusalan henkilöstöltä (n=1036). Kolmas aineisto liittyi urashokkien käsittelyyn kehitetyn ja hyvinvointialueella kokeiltuun valmentajatuetun esihenkilö-työntekijä-urakeskustelumalliin, joka sisälsi kyselyjä ja haastatteluja työntekijöiltä (n=16) ja esihenkilöiltä (n=16).

Menetelmät

Hanke yhdisti määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kyselyaineistoilla tutkittiin urashokkien yleisyyttä, ominaisuuksia ja yhteyksiä työhyvinvointiin sekä työuriin kiinnittymiseen. Haastatteluissa tarkasteltiin urashokkien kokemista ja käsittelyä syvällisemmin. Hankkeessa kehitettiin ja arvioitiin myös kolmikantainen urakeskustelumalli. Siinä työntekijä, esihenkilö ja keskustelua tukeva valmentaja käsittelevät työntekijän kokemaa urashokkia etsien siihen yhteisymmärrystä ja ratkaisuja.

Tulokset ja johtopäätökset

Yli 60 prosenttia vastaajista oli kokenut urashokin sote-urallaan. Urashokeille altistivat erityisesti muutokset työssä, organisaatioissa ja palvelujärjestelmässä. Kielteiset, ennakoimattomat ja vaikeasti hallittavat urashokit olivat yhteydessä heikompaan työhyvinvointiin ja heikompaan alalle kiinnittymiseen. Työyhteisön tuki, avoin viestintä ja urashokeista keskusteleminen vähensivät kielteisiä vaikutuksia. Urashokkien huomioiminen on tärkeä keino vahvistaa sote-alan veto- ja pitovoimaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti ensimmäistä kertaa laajaa tutkimustietoa urashokeista suomalaisella sote-alalla. Tulokset osoittivat, että urashokit ovat yleinen mutta usein tunnistamaton työurien käännekohta. Hankkeessa kehitetty kolmikantainen urakeskustelumalli tarjoaa työpaikoille konkreettisen välineen urashokkien käsittelyyn. Tuloksia voidaan hyödyntää sote-alan lisäksi kaikilla työpaikoilla, joissa henkilöstö kohtaa muutoksia, epävarmuutta tai työuran suunnan uudelleenarviointia.

Aineisto

Julkaisuluettelo Avaa

Sanna Markkula, Kiia Kilponen, Mari Herttalampi, Saija Mauno, Joona Muotka, Johanna Rantanen & Taru Feldt. Urashokkien merkitys sote-alan työuriin kiinnittymisessä. Loppuraportti. 2026. Jyväskylän yliopisto.
ISBN 978-952-86-1598-9 (PDF)
URN:ISBN:978-952-86-1598-9
DOI: https://doi-org/10.17011/jyureports/99
ISSN 2737-0046
Avaa