Uudet arviointimenetelmät työhyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistamisessa

Tiivistelmä

Uudet arviointimenetelmät työhyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistamisessa. Tavoitteet: Tavoitteena on oppia hyödyntämään paremmin strukturoituja arviointimenetelmiä mielenterveysasiakkaiden työkyvyn arviossa ja työyhteisöjen sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin arvioinnissa. Psykiatrisessa työkyvynarviossa tarvitaan sekä objektiivisia että subjektiivisia menetelmiä. Työhyvinvoinnin arviossa on syytä aiempaa enemmän kohdentaa myös positiivisiin ilmiöihin ja voimavaroihin, kuten luovuuteen. Menetelmät: Analysoidaan kaksi tutkimusaineistoa: 1. HYKS Psykiatrian Työkyvyntutkimuspoliklinikan työkyvynarvioinnin laadun kehittämishankkeen tuloksia vertaillen subjektiivista ja objektiivista toimintakykyarviointimenetelmää, sekä niiden ennustearvoa työhön paluun kannalta. 2. HYKS henkilöstöaineistolla tehty tutkimus luovan työotteen esiintymisestä sairaalatyössä, ja sen mittaamisesta. Psyykkisen työkyvyn arvioon ja positiivisen työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitetuista arviointimenetelmistä saatua uutta tutkimustietoa julkaistaan World Association of Social Psychiatry kongressissa. Tuloksista julkaistaan posterit: 1. Subjective and objective measures of function as predictors of return to work 2. Creativity -a hidden resource at hospital work. Aikataulu: Posterit esitellään ja julkaistaan 30.11-4.12.2016. Abstraktit on hyväksytty.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katinka Tuisku

Tiedote

Työhön paluussa kuultava kuntoutujaa

Hyksin (Helsingin yliopistollinen keskussairaala) psykiatrian osastonylilääkäri Katinka Tuisku osallistui psykiatrian vuosikongressiin Intian New Delhissä 30.11.–4.12.2016. Hän esitteli kahdessa posterissa tuloksia mielenterveyskuntoutujien työkyvyn ja työhyvinvoinnin arvioinneista.

Postereista toinen pohjasi Hyks-psykiatrian työkyvynarvioinnin kehittämishankkeeseen. Tuisku päättelee vuoden seurannan perusteella, että niin objektiivinen kuin subjektiivinen toimintakykyarvio ennustaa työhön paluuta mielenterveyskuntoutujilla. Heiltä on siis otettava huomioon sekä objektiiviset löydökset että subjektiiviset tekijät, kun suunnitellaan työhön paluuta ja kuntoutusta.

Toisessa posterissa Tuisku esitteli työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin arviointia, jota oli tutkittu Hyksin henkilöstöaineistolla. Arvioinnissa todettiin, että sairaalatyöntekijät käyttävät luovuutta vähänlaisesti, vaikka luovuus olisi tärkeä voimavara muuttuvassa työympäristössä.

Tuiskun mukaan osatyökykyisille tarvitaan nykyistä enemmän sopivia työtehtäviä ja tuettua työllistymistä. Kuntoutus- ja työllistymispalveluorganisaatioiden raja pitää madaltaa tai sulattaa, jotta työhön kuntoutuminen onnistuu.

Tuisku arvioi saaneensa New Delhin konferenssista arvokasta tietoa mittausmenetelmistä, jotka kohdentuvat yksilön voimavaroihin ja rooliin yhteisössä. Näitä menetelmiä voi hyödyntää mielenterveyskuntoutuksessa.

Tuisku kirjoittaa matkastipendiraportissaan, että on tärkeää mitata myös positiivisia ilmiöitä. Se, mihin kohdentaa huomion, vahvistuu myös asiakkaan tai potilaan mielessä. Matkastipendin konferenssiin Tuisku sai Työsuojelurahastolta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen