Uudistuva johtaminen työkyvyn tukemisessa kunnallisessa liikelaitoksessa -tapaustutkimus

Tiivistelmä

Lähtökohta

Suomessa on useita työpaikkoja, joissa johtamisen keinoin on saatu työuria jatkumaan. Esimerkkejä ei kuitenkaan ole analysoitu ja raportoitu siten, että saatuja kokemuksia voitaisiin levittää yleisemmin. Liikelaitos Oulun Serviisi on kehittänyt toimintatapoja, joiden avulla työpaikan johdon, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työterveyshuollon ammattilaisten yhteistyö on tiivistynyt. Kokemukset ovat olleet kannustavia, toiminta on ollut kustannusneutraalia ja työhön paluu on onnistunut yksilöllisillä ratkaisuilla.

Tavoite

Tutkimuksen tavoite on kuvata ja mallittaa toimintatapa, jolla työkyvyn tuen yhteistyö on toteutettu, selvittää mitä toimintaa edistäviä tai haittaavia tekijöitä mallin kehittämiseen ja toteuttamiseen on liittynyt, ja mitkä ovat olleet toiminnan vaikutukset myös talouden tunnusluvuilla.

Menetelmät

Hanke on monimenetelmällinen tapaustutkimus. Aineisto kootaan videoituina ryhmähaastatteluina, joita viritetään tapauskertomuksilla. Haastatteluja järjestetään kolmelle avainryhmälle: (1) Serviisin ja työterveyshuollon johto sekä konsernin henkilöstöhallinnon edustajat, (2) Serviisin palvelupäälliköt, henkilöstöhallinto ja työterveyshuollon tiimi sekä konsernin henkilöstöhallinnon edustajat, (3) Serviisin esimiehet ja henkilöstön edustajat. Lisäksi haastatellaan työntekijöitä, joita kyseinen toiminta on koskenut.

Tulokset

Tammikuussa 2014.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pirjo Juvonen-Posti

Tiedote

Työkyvyn johtaminen leikkaa kustannuksia

Liikelaitos Oulun Serviisi on onnistunut leikkaamaan merkittävästi työkyvyttömyyseläke- ja sairauspoissaolokustannuksiaan sekä pidentämään työntekijöiden työuria. Keskeinen menetelmä on tarvittaessa muokata työntekijän tehtäviä jäljellä olevaa työkykyä vastaavaksi. Lisäksi koko tiimin työprosessi uudistetaan tarpeen mukaan.

Liikelaitoksessa toimii työkykykoordinaattori, mikä on Suomessa aivan uudenlainen työkykyjohtamisen ratkaisu. Koordinaattori toimii linkkinä johdon, esimiesten, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden, kuten työterveyshuollon, välillä.

Tutkimuksen mukaan Oulun Serviisi voi säästää työkykyjohtamisen keinoin 50 000–640 000 euroa vuodessa. Tarkan summan laskeminen on vaikeaa, sillä säästöt syntyvät pitkän ajan kuluessa, ja niihin vaikuttaa moni tekijä. Esimerkiksi eläkemaksujen takautuvan laskentatavan takia toimintaan täytyy sitoutua pitkäjänteisesti, jotta päästään keräämään suurimpia hyötyjä.

Oulun Serviisin työkykyjohtamiseen perehtyi Työterveyslaitos Työsuojelurahaston tuella.

Tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä liikelaitoksessa tehtiin, miten ja millä vaikutuksin. Yksityiskohtainen tieto hyödyttää muissakin kunta-alan ja mahdollisesti yksityisen sektorin johtamisen kehittämishankkeissa.

Varautumista työkyvyn muutoksiin

Oulun Serviisi tuottaa julkisia ateria- ja puhtauspalveluita. Työntekijöitä on noin 700, ja vuosittain tehdään 50–80 yksilöllistä työn räätälöintiä alentuneen työkyvyn vuoksi.

Oulun Serviisi on päässyt työkykyjohtamisessaan voimakkaitakin toimintaympäristömuutoksia, kuten monikuntaliitos, sietävään toimintakäytäntöön ja kulttuuriin.

Liikelaitos on selvillä henkilöstönsä tilanteesta koko ajan: vuosittain varaudutaan toiminnan ja talouden suunnittelussa siihen, että osan henkilöstöstä työkyky muuttuu.

Käyttöön on otettu räätälöidyt työkyvyn tuen mallit. Kaikkien esimiesten odotetaan toimivan sovitusti, mutta esimiehiä ei jätetä yksin työkyvyn tuen tilanteisiin vaan hän saa tukea työhönsä työkykykoordinaattorilta, työterveydeltä ja vertaisesimiehiltä.

Työkykykoordinaattori tuo jatkuvuutta

Työkykykoordinaattori tuntee liikelaitoksen työn, työprosessit ja toimintaympäristön.

Työkykykoordinaattori toimii yhteistyössä liikelaitoksen johdon ja esimiesten, työterveyshuollon sekä tarvittaessa esimiehen rinnalla työntekijöiden kanssa.

Työkykykoordinaattorin työ on tuonut jatkuvuutta usein pitkiin tukiprosesseihin ja muuttuvaan toimintaympäristöön.

Työkykykoordinaattorin avulla yhteistyö on syventynyt työterveyshuollon ja konsernin henkilöstöpalvelualueen uudelleensijoituksen kanssa.

Yksilöllisten ratkaisujen suunnittelu ja seuranta vievät noin puolet työkykykoordinaattorin vuosityöajasta. Olennainen tehtävä on myös tukea henkilöstösuunnittelua yli tiimirajojen ja kehittää koko liikelaitoksen kannalta järkevää henkilöstörakennetta.

Selkeää kustannustason laskua

Tutkimus tarkasteli toimintaan käytettyjä taloudellista panostusta ja kertyneitä säästöjä vuosilta 2009 –2012. Keskimäärin toiminnan kannattavuus oli noin 50 000 euroa vuodessa neljän vuoden seurannan aikana.

Suurimmat säästöt kertyivät alentuneista eläkemaksuista ja vähentyneistä sairauspoissaoloista, joissa molemmissa oli selkeää kustannustason laskua.

Tämä työkyvyttömyyteen liittyvä uusi vuosittainen kustannustaso on toiminnan panostuksetkin huomioon ottaen yli 600 000 euroa matalampi tällä hetkellä kuin keskimäärin aiempina vuosina. Siten toiminnan käynnistämisen panostukset kolmena ensimmäisenä vuonna maksavat itsensä takaisin vajaassa viidessä vuodessa – edellyttäen, että tasomuutos jää pysyväksi vähintään kahdeksi vuodeksi.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Pirjo Juvonen-Posti, Matti Joensuu, Arto Reiman, Tiina Heusala, Esa-Pekka Takala, Guy Ahonen: Työkykyjohtaminen – johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos 2014. ISBN 978-952-261-362-2 (nid.) ISBN 978-952-261-363-9 (pdf) www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Tyokykyjohtaminen.aspx. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Tyokykyjohtaminen.aspx Avaa

www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/hyvat-kaytannot/Sivut/tyokykyjohtaminen-Oulun-Serviisi.aspx