Uudistuvan johtamistyön kehittäminen työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä
Kehittämisavustus
Hanketiedot
Hankenumero
110171
Hakija
Espoon työväenopisto
Toteuttaja
Espoon työväenopisto
Lisätietoja
Anna-Liisa Lohikoski
anna-liisa.lohikoski@espoo.fi
Toteutusaika
1.3.2010 - 21.12.2010
Työsuojelurahaston päätös
4.3.2010
4 950 euroa
Kokonaiskustannukset
9 900 euroa
Tulokset valmistuneet
21.12.2010
Tiivistelmä
Espoon työväenopiston hankkeen tarkoituksena on aikuispedagoginen kehittäminen painopisteen ollessa verkostojen luomisessa, laadun ja osaamisen johtamisessa, tuotoksena hyvinvoiva työyhteisö ja innovatiivinen sisäisen yrittäjyyden sisäistänyt johtaja. Hankkeen avulla pyritään löytämään uudenlaisia innovatiiviseen tiimi- ja verkosto-organisaatioon soveltuvia johtamisen menetelmiä. Hankkeen tuloksena saatuja uusia johtamisen malleja levitetään vapaan sivistystyön muihin oppilaitoksiin.
Hanke on osa viiden kaupungin verkostomaista johtamisen kehittämistyötä. Yhteishankkeen tavoitteena on nopeuttaa organisaation johtamisen kehittämistä mukana olevan verkoston avulla. Asiantuntijana hankkeessa toimii Net Effect Oy.
Alkukyselyn avulla kartoitetaan henkilöstöjohtamisen nykytilaa kaikissa hankkeessa mukana olevassa kaupungissa. Tuloksia arvioidaan ja verrataan yhteisessä seminaarissa. Työväenopiston esimiehet ja asiantuntijat arvioivat tuloksia suhteessa muihin omassa arviointipäivässään. Vertaamalla opiston henkilöstöjohtamisen tuloksia verrokkikaupunkien tuloksiin saadaan muodostettua käsitys suunnasta, jota kohden innovatiivisen organisaation johtamista kehitetään.
Koko hankkeen ajan opisto on läheisessä vuorovaikutuksessa verrokkiorganisaatioiden edustajiin, jolloin hankkeessa mukana olevilla esimiehillä on mahdollisuus osallistua avoimeen keskusteluun eri organisaatioiden johtamisen tilasta ja tulevaisuuden suunnasta.
Tutkimuksen tulokset ovat valmiina 31.12.2010
Hankkeen vastuuhenkilö
Anna-Liisa Lohikoski
Tiedote
Uusi laatujohtamisen työkalu Espoon työväenopistoon
21.12.2010Espoon työväenopisto on ottanut käyttöön uuden laatujohtamisen
työkalun. Työkalu on CAF (Common Assessment Framework)
-arviointimalli, joka on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehittämä
julkisen sektorin laadunarviointimalli.
CAF-itsearvioinnin avulla Espoon työväenopisto löytää
organisaationsa vahvuudet ja parantamisalueet. Malli toimii
johtamisen työkaluna ja edistää organisaation kehittämistä,
henkilökunnan hyvinvointia sekä laadun ja osaamisen johtamista.
Työväenopisto kehitti toimintaansa kehittämishankkeessa, jossa
asiantuntijana toimi Net Effect Oy (nykyinen Ramboll Management
Consulting). Työsuojelurahasto tuki hanketta.
Uusia johtamisen malleja levitetään myös vapaan sivistystyön
muihin oppilaitoksiin Espoossa.
Itsearvioinnista merkittävää hyötyä
Tärkeä laatujohtamiseen liittyvä tulos oli CAF-arvioinnin tuottama
monipuolinen ja laaja arviointimateriaali Espoon työväenopiston
nykytilasta ja kehittämiskohteista.
Materiaalin pohjalta pystyttiin nostamaan merkittävimmät lyhyen ja
pitkän aikavälin kehittämiskohteet: neljä kehittämisprojektia
vuodelle 2011 ja yksi koko visiokaudelle vuoteen 2015.
Lyhyen aikavälin projekteiksi nousivat opiston strategian
vahvistaminen, kansainvälisyyssuunnitelman laatiminen,
palauteprosessin avaaminen, työhyvinvointiprojektien käynnistäminen
Kunta 10 -tutkimuksen pohjalta, perehdytysmateriaalin päivittäminen
sekä Laadun portaat -mallin luominen visiokaudelle Espoon kaupungin
mallia mukaillen.
Jo nyt voidaan sanoa, että CAF-arviointimateriaalia voidaan
hyödyntää opiston johtamisessa. Opiston johtoryhmä käytti
CAF-itsearvioinnin tuloksia vahvistaessaan kehittämisen projektit
vuodelle 2011.
Arviointimallista on merkittävä hyöty myös tulevien arviointien
suorittamisessa. Opittu toimintatapa voidaan toistaa joka toinen
vuosi opiston syvällisemmän itsearvioinnin yhteydessä.
Päivitystyössä voidaan puolestaan hyödyntää materiaalia
tehokkaasti.
Huomiota asiakkuuksiin ja markkinointiin
Opistossa asetettiin tavoitteeksi myös asiakas- ja
segmentointiosaamisen lisääminen.
Asiakassegmentointia suunniteltiin ja kehitettiin syksyllä 2010
opiston kurssisuunnittelun ja markkinoinnin tarpeisiin. Opiston
asiakkaina ovat espoolaiset asukkaat, joten segmentoinnille oli
tarvetta. Kaikille ei voi tarjota kaikkea.
Asiakassegmentoinnissa asiakkaat jaoteltiin iän mukaan, koska
iän todettiin olevan yhteinen määre eri ainealueiden
opetustarjonnassa.
Asiakassegmentointia hyödynnettiin jo 2011–2012
taideopetuskurssien suunnittelussa. Kurssisuunnitteluhyödyn lisäksi
tehty segmentointityö tuki asiakkuusjohtamista, mikä lisäsi
osaltaan työhyvinvointia. Resurssit pystyttiin myös paremmin ja
kustannustehokkaammin kohdentamaan valittuihin viestintätoimiin.
Kun asiakassegmentointimalli saadaan koko opiston
kurssisuunnittelijoiden työkaluksi, espoolaiset asiakkaat saavat
entistä osuvammin heidän tarpeisiinsa suunniteltuja kursseja. Ne
ovat myös helpommin löydettävissä opiston laajasta
kurssivalikoimasta, kun markkinointi on suunnattu segmentoiduille
asiakasryhmille.
Verkostoitumista tuettava
Hanke oli osa viiden kaupungin verkostomaista johtamisen
kehittämistyötä. Yhteishankkeen tavoitteena oli nopeuttaa
organisaation johtamisen kehittämistä verkoston avulla. Mukana oli
Espoon työväenopiston lisäksi neljä kaupunkia: Vaasa (110173),
Sipoo (110170), Lappeenranta (110178), Hamina (110172).
Kaikki osahankkeet onnistuivat hyvin. Tavoitteena ollut
verkostoituminen ei kuitenkaan onnistunut odotetusti. Osallistujien
oma aktiivisuus verkostoitumisessa on ollut vähäistä – osalla
kiireen takia ja osalla oman organisaation haasteiden takia.
Tulevissa hankkeissa, joissa verkostoituminen on asetettu
tavoitteeksi, yhteistyön toteuttamisen täytyy olla paremmat
resurssit. Hanke koettiin hyväksi aluksi aitoon verkostoitumiseen,
mutta yhteistyön loppuun saattamiseksi tuki on tarpeen.
Toimittaja
Leena Huovila
Aineisto
Koskela Suvi, Gustafsson Sari, Köppä Lassi, Marniemi Janne ja kuntien yhteyshenkilöt. 2011. Uudistuvan kuntajohtamisen osaamisalueet ja painotukset muutoksessa olevissa kuntaorganisaatiossa. (Vaasa, Sipoo, Hamina, Lappeenranta ja Espoon työväenopisto) Syksy 2010 – kevät 2011. Loppuraportti 15.06. 2011. Avaa