Uudistuvan kuntajohtamisen osaamisalueet ja painotukset muutoksessa olevissa kuntaorganisaatioissa

Tiivistelmä

Kyseessä on kehittämistyö, jonka tarkoituksena on vuoden aikana toteutettavan hankkeen kautta kehittää ja uudistaa kuntajohtamisen toimintatapoja vastaamaan moderneja johtajuuden periaatteita sekä arvioida tutkimusta, testausta ja valmennusta käyttäen johtamisen tilaa, palvelutuotannon kehittämisen haasteita sekä työhyvinvoinnin ja jaksamisen mahdollistamista uudenlaisen johtamisen avulla.

Ajatuksena on luoda kuntien vertaisverkosto, joiden johtamispotentiaalia kehitetään samanaikaisesti. Vertailukunnat muodostavat ”living lab” asetelman. Käytännössä kehittämistyötä tehdään kuntakohtaisesti koko hankkeen ajan yhdessä osallistujien kanssa. Tavoitteena on kehittää johtamista, joka heijastuu taas henkilöstöön luottamuspääoman, yhteistoiminnan ja jaksamisen lisääntyessä. Toteutuksessa otetaan huomioon parhaat käytännöt muista kunnista toisaalta tutkimusten avulla.

Hankkeen menetelmiin kuuluu ensivaiheessa kehittämisprosessin suunnittelu ja osallistujien rekrytointi. Ensin käydään läpi tarvekartoitus sekä tehdään osallistujille johtamispotentiaalianalyysi. Sitten käydään johtajuuden kehittämisprosessia läpi eri menetelmiä käyttäen. Olennaista hankkeessa on myös aikuispedagogiikan soveltaminen sekä sovellettu tutkimustieto. Hankkeen loppupuolella arvioidaan hankkeeseen kuuluvan valmennuksen vaikuttavuutta itsearvioinnin menetelmällä. Hanke päättyy joulukuussa 2010 johtamismallin konseptointiin ja sen levittämiseen sekä valmennushankkeen tulosten dokumentointiin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heidi Träskelin

Tiedote

Sipoo satsaa strategiaan

Sipoossa on laadittu strategian toteutusohjelma, jonka on
tarkoitus analysoida muutosten vaikutuksia kunnan talouden ja
toiminnan suunnitteluun. Toteutusohjelma laaditaan vuosittain 10
vuodeksi, jolloin se palvelee sekä pitkäjänteistä strategista
suunnittelua että vuosittaista toimintaa. Ohjelma syntyi Ramboll
Management Consultingin (joka osti hankkeen aloittaneen Net Effect
Oy:n 2011 alussa) toteuttamassa kehityshankkeessa.
Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

 

Kun Sipoossa arvioitiin hankkeen lopulla kunnan toimintaa, lyhyen
aikavälin kehittämiskohteiksi saatiin muun muassa juuri strategian
päivitys ja asiakaspalautejärjestelmä.

Vastaavasti pitkän aikavälin kehittämiskohteiksi havaittiin
esimerkiksi toteutusohjelman laadinta ja median hallinta.

Sipoo tähtää nopeaan kasvuun

 

Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2007 Sipoo 2025
-strategian, jossa kaavaillaan nopeaa, mutta suunnitelmallista
kasvua. Tavoitteeksi asetettiin 35 000 asukkaan ja 13 000 työpaikan
lisäys vuoteen 2025 mennessä. Uudistua pitäisi innovatiivisesti
verkostoitumalla. Jotta tavoitteet voisivat toteutua, kunnassa
nähtiin välttämättömäksi kehittää kunnan organisaatiota.

 

Ratkaisua haetaan organisaatiomuutoksesta, joka perustuisi
prosessimaiseen työhön ja sopimusohjaukseen. Kunnan johtoryhmä
valmisteli uuteen organisaatiomalliin siirtymistä noin kaksi
vuotta. Silti poliittisia päätöksiä ei tehty, sillä ilmeisesti
juuri muutosjohtamista ja -viestintää ei osattu. Koko henkilöstöä
tai poliittista luottamusväkeä ei saatu organisaatiomuutoksen
taakse.

 

Sipoossa arvioitiin, että monen kunnan hankkeessa voisi uudistaa
toimintatapoja, kun paneuduttaisiin muiden kuntien hyviin
käytäntöihin. Sipoossakin saattaa olla paljon opittavaa.

 

Sosiaali- ja terveysosasto uudistui jo

 

Sipoon kunta käynnisti kehittämishankkeen johtoryhmällä, jonka
kokoonpano kuitenkin vaihteli noin vuoden aikana runsaasti.

 

Sipoossa on jo toteutettu monia toimenpiteitä hankkeen myötä.
Vaikka kunnanhallitus katsoi, että koko kunnassa ei vielä voi
siirtyä prosessimaiseen työhön, sosiaali- ja terveysosasto siirtyi
vuoden 2011 kynnyksellä elämänkaarimalliin.

 

Sosiaali- ja terveysosaston kokemukset ensimmäiseltä viideltä
kuukaudelta ovat pääosin hyviä. Muun muassa asiakaslähtöisyys on
korostunut, yhteistyö on parantunut ja prosessit ovat selkiytyneet.
Kielteiseksi on koettu se, että vanhoista tehtävistä on ollut
vaikea luopua. Jotkut ovat pitäneet ongelmallisena sitä, että on
pitänyt toimia esimiehenä entuudestaan vieraassa
toiminnassa. 

Verkostoituminen tuen tarpeessa

Sipoon hanke on yhteinen seuraavien, myös Työsuojelurahaston
rahoittamien hankkeiden kanssa: Espoon työväenopisto (110171),
Hamina (110172), Vaasa (110173) ja Lappeenranta (110178).

 

Sipoon hanke onnistui, samoin muut osahankkeet. Toisin sanoen
niillä saatiin merkittäviä hyötyjä niin työhyvinvointiin kuin
esimiestyöhön. Monen kunnan yhteisistä kokoontumisista näkyy jo
myönteisiä vaikutuksia, ja kollegoihin tutustuminen koettiin
hankkeen parhaaksi anniksi.

Jatkohankkeessa on määrä edistää vertaiskehittämistä jo
valmiiksi toisiinsa tutustuneessa kuntaviisikossa.

Tavoitteena ollut verkostoituminen ei onnistunut odotetusti.
Osallistujat eivät innostuneet verkostoitumisesta, mistä syyteltiin
lähinnä kiireitä. Kun verkostoituminen on asetettu tavoitteeksi
myös tulevissa hankkeissa, yhteistyön toteuttamiseen tarvitaan
voimavaroja ja tukea.

Sipoon loppuraportissa vedotaan, että aidosti mietittäisiin,
millainen verkostoituminen koetaan kunnissa niin hyödylliseksi,
että sille uhrattaisiin aikaa ja vaivaa. Siten yhdessä oppiminen
mahdollistuisi.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Koskela Suvi, Gustafsson Sari, Köppä Lassi, Marniemi Janne ja kuntien yhteyshenkilöt. 2011. Uudistuvan kuntajohtamisen osaamisalueet ja painotukset muutoksessa olevissa kuntaorganisaatiossa. (Vaasa, Sipoo, Hamina, Lappeenranta ja Espoon työväenopisto) Syksy 2010 – kevät 2011. Loppuraportti 15.06. 2011. Avaa

Lehtiartikkeli: Kuntajohtajat tarvitsevat lisää koulutusta. Sipoon Sanomat 20.5.2010