Uuraisten vanhuspalveluiden johtamisjärjestelmän sekä henkilöstön kehittäminen tehtävien psyko-sosiaalisen kuormittavuuden näkökulmasta

Hanketiedot

Hankenumero
200095

Hakija
Uuraisten kunta

Toteuttaja
Laatuhoiva Oy

Lisätietoja
Mirkka Simonen
mirkka.simonen@uurainen.fi

Toteutusaika
1.4.2020 - 31.5.2021

Työsuojelurahaston päätös
1.4.2020
8 589 euroa

Kokonaiskustannukset
17 178 euroa

Tulokset valmistuneet
23.9.2021

Tiivistelmä

Hankkeen lähtökohdat: Uuraisten kunnan vanhuspalveluhenkilöstö kokee psykososiaalista kuormittumista Työterveyshuollon selvityksen mukaan. Ongelmien juurisyyt ovat tiedossa. Niiden poistamiseen perustuen hankkeessa luodaan kestävän kehityksen mukaisesti kokonaisuutena sellainen johtamis- ja toimintamalli, joka huomioi jokaisen työntekijän omat valmiudet osana tiimiä. Selvitetään tehtäväkuvat ja vastuualueet.

Uutuusarvo: Henkilöstön psykososiaalinen kuormittuminen todetaan ja eritellään tarkasti työelämälähtöisellä havainnoinnilla, jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija ennen hankkeen alkua. Todellinen yhteiskehittäminen vanhustyössä.

Tavoitteet: Henkilöstön psykososiaalisen kuormittumisen väheneminen ja siihen soveltuvien menetelmien kehittyminen.

Menetelmät: Työelämän kehittämiseen käytetään yhteiskehittämisen menetelmiä (mm. six hats, aivoriihi). Kehittämisaihealueisiin tulee kuhunkin oma kehittämistyöryhmä ns. rukkasryhmäksi. Rukkasryhmä valmistelee tarvittavaa kehittämistä ja tuo pohjaesitykset koko henkilöstölle, joka jatkaa siitä yhteiskehittämistyön loppuun asti.

Osallistujat: Koko Uuraisten kunnan vanhuspalveluhenkilöstö, yhteistyöverkosto

Odotettavissa olevat hyödyt: Vanhuspalvelujen puutteellinen johtamisjärjestelmä uusiutuu kokonaan. Johtamisesta tulee henkilöstön työn edellytysten luoja ja jatkuva tuki työlle.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mirkka Simonen

Tiedote

Uuraisten vanhuspalveluiden toiminnan kehittäminen psykososiaalisen kuormittavuuden näkökulmasta

23.9.2021

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on ollut Uuraisten vanhuspalveluiden toiminnan kehittäminen psykososiaalisen kuormittavuuden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on ollut selkeyttää vanhuspalveluiden toimintaa ja näin ollen vähentää henkilöstön psykososiaalista kuormitusta. Henkilöstön hyvinvointi työssä auttaa siihen että henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä ja työntekijöitä on tarvittaviin tehtäviin helpommin saatavilla heikossakin henkilöstötilanteessa.

Lähtökohdat

Hankkeen käynnistämisen lähtökohtana oli henkilöstökyselyssä esille noussut henkilöstön psykososiaalisen kuormittuvuus. Hankkeen tavoitteena on ollut selkeyttää vanhuspalveluiden toimintoja psykososiaalisen kuormittuvuuden vähentämiseksi. Asiantuntijaksi hankkeeseen valikoitui Laatuhoiva Oy:ltä YTT, TtM, gerontologi Riitta Räsänen, sillä hänellä on laaja-alainen kokemus vanhuspalveluiden kehittämisestä ja työn ohjauksesta. Hanke on toteutettu yhteiskehittämisellä (aivoriihi ja työpajat)

Kohderyhmät

Uuraisten vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen yksiköt (3kpl) sekä kotihoito.

Menetelmät

Hanke on toteutettu yhteiskehittämisellä, jossa menetelminä ovat olleet aivoriihet ja työpajat. Jotta henkilöstö on päässyt osalliseksi työpajoihin, heidän työpajatyöskentelynsä ajalle on palkattu ulkopuolista henkilöstöä.

Vaikuttavuus

Hankkeen tuloksena tullut selkeä toimintamalli Uuraisten kunnan vanhuspalveluille. Selkeä toimintamalli vähentää työntekijöiden kuormittumista, sillä tehtävät heille ovat selkeitä. Selkeä toimintamalli ja viihtyisä työympäristö toimii rekrytointivalttina työvoiman saamiseksi vanhuspalveluille.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti tietoa siitä, kuinka merkityksellistä on toimiva ja sujuva toimintamalli työn kuormittavuuden kannalta. Hyvin merkityksellistä on myös se, että ko. asia vaikuttaa myös hyvin pitkälti henkilöstön saatavuuteen, joten tuloksia voitaneen hyödyntää muissakin kunnissa nimenomaan siihen että toimintamallit ovat kunnossa niin henkilöstöä on mahdollisesti hieman helpompi saada.

Aineisto

Uuraisten vanhuspalveluiden johtamisjärjestelmän sekä henkilöstön kehittäminen, työtehtävien psykososiaalisen kuormittavuuden näkökulmasta. Loppuraportti. 2021. Avaa