Uutta työelämän ja mielenterveyden tutkimusta rakentamassa – työntekijyys, mielen epämukavuus ja psyyken erilaiset maisemat

Tiivistelmä

Lääketieteelliset ja psykologiset viitekehykset hallitsevat mielenterveyden tutkimusta. Mielenterveyttä ja mielen kyvykkyyttä arvioidaan työikäisillä usein työelämäkonteksteissa. Muuttuvassa työelämässä on erityisen tärkeää ymmärtää, millä tavoin mielenterveys kytkeytyy erilaisilla tavoilla työelämän ja -kulttuurien muutokseen sekä muutokseen työntekijyydessä.
Tässä esityksess tuoreita tutkimushavaintoja jäsennetään muuttuvien työntekijyyksien ja muuttuvan mielen epämukavuuden näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on uudenlaisen käsitteellisen viitekehyksen lanseeraaminen kansainväliselle yleisölle. Näkökulma jäsentää työikäisen väestön mielenterveyden rakentumista ja ilmenemistä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, ei yksilökeskeisten riskiarvioiden näkökulmasta.
Esityksessä koostetaan yhteen havaintoja useista prof. Väänäsen johtaman tutkimusryhmän osatutkimuksista, joita on tehty käyttäen sekä kansallisia terveys- ja työelämärekistereitä että ennen hyödyntämättömiä laadullisia aineistolähteitä (mm. ammattikuntakeskustelut, asiantuntijahaastattelut).
Työntekijyyttä, mielen epämukavuutta ja erilaisia psyykkisiä maisemia tarkastelevaa lähestymistapaa hyödyntämällä voidaan ymmärtää aiempaa paremmin mielenterveyden kulttuuris-tuotannollista taustaa. Näin voidaan vähentää tarpeetonta medikalisaatiota ja paikantaa psyykkisen pahoinvoinnin erilaisia ”kehkeytymismekanismeja” työssä käyvässä väestössä. Näin voidaan paremmin myös tarttua epäsuotuisiin kehityskulkuihin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ari Väänänen

Tiedote

Psyyken toiminnan raamit heijastuvat työntekijöiden mielenterveyteen

Tiivistelmä

Esittelin Euroopan sosiologiakongressissa (ESA) kansainväliselle yleisölle, miten mielenterveyttä voitaisiin tutkimustulostemme mukaan jäsentää kolmen käsitteen avulla: työntekijyys, mielen epämukavuus ja psyykkiset maisemat. Työntekijyys rakentuu työelämän ja kulttuurin rajapinnassa ja sen toivotut ominaisuuden vaihtelevat. Mielen epämukavuus nousee usein työntekijyyden toimimattomista kehyksistä ja sen rooli muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Psyykkiset maisemat luovat taustan työntekijyyden ja mielen epämukavuuden rakentumiselle. Työelämän ja työkyvyn kehittämiselle uudet käsitekehykset tarjoavat tuoreen tavan jäsentää työntekijöiden mielen hyvinvointia.

Tausta

Kongressi on suurin eurooppalainen sosiaalitieteen yleistapahtuma. Se kokoaa yhteen sekä työelämää että mielenterveyttä tutkivia sosiologeja ja muita sosiaalitieteilijöitä ympäri Eurooppaa. Matkan tavoitteena oli esitellä uusi käsitteellinen työelämää ja mielenterveyttä jäsentävä malli kansainväliselle yleisölle, tutustua uusimpaan sosiaalitieteelliseen tutkimukseen Euroopassa sekä vahvistaa kansainvälisiä tiedekumppanuusverkostoja.

Aineisto

Esitys koosti yhteen yli 20 erillisjulkaisun teemoja. Esityksessä tehtiin synteesi aiemmasta tutkimuksesta ja tuotettiin uudenlainen käsittellinen viitekehys, jolla voidaan tarkastella työhön liittyvää mielenterveyttä erilaistuneen ja eriarvoistuneen työelämän näkökulmasta. Esitys pohjautui sekä laadulliseen (arkistot, haastattelut) että määrälliseen tutkimukseen (kansalliset rekisterit). Siinä hyödynnettiin laajasti myös teoreettista tutkimuskirjallisuutta monilta tieteen aloilta.

Tulokset ja johtopäätökset

Kehitimme kolmen käsitteen mallin: Työntekijyys heijastelee työelämän ja kulttuurin odotuksia ja normeja. Mielen epämukavuus kumpuaa usein työntekijän omia resursseja, arvoja ja osaamista vastaamattomista työntekijyyden toimintakehyksistä. Työntekijyyden erilaistunut sosiaalinen ja materiaalinen tausta vaikuttaa siihen, miten mielen epämukavuus jäsentyy toiminnan kokonaisuudessa ja millaisia ilmenemismuotoja se saa. Käsitteet on syytä huomioida työntekijöiden mielenterveyden tutkimuksessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kongressiin osallistuminen auttoi tutkimustulosten levittämisessä eurooppalaiselle yleisölle. Se antoi mahdollisuuden keskustella havainnoista kansainvälisessä tiedeympäristössä ja vahvisti uusien tutkimusverkostojen kehittymistä. Osallistuminen toi uudella tavalla suomalaista työelämän tutkimusta tunnetuksi eurooppalaisen sosiaalitieteen piirissä. Vierailun vaikutukset näkyvät muun muassa tulevissa tutkimushankeissa, joissa työelämää ja työterveystoimintaa kehitetään.

Aineisto

Ari Väänänen & Pekka Varje, Finnish Institute of Occupational Health. Reconceptualizing researchon mental health, socialclass and working life. 14th Conference of the European Sociological Association, 21.8.2019, Manchester, Avaa