Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa?
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
113080
Hakija
Työterveyslaitos Työpaikan hyvinvoinnin ratkaisut -teema
Toteuttaja
Työterveyslaitos Työpaikan hyvinvoinnin ratkaisut -teema
Lisätietoja
Juha Laitinen
juha.laitinen@ttl.fi
Toteutusaika
1.10.2013 - 6.10.2015
Työsuojelurahaston päätös
6.8.2013
55 000 euroa
Kokonaiskustannukset
179 546 euroa
Tulokset valmistuneet
6.10.2015
Tiivistelmä
Työsuojelurahaston ja Palosuojelurahaston yhteisrahoitteisella projektilla on tavoitteena verrata Skellefteå-mallia noudattavan Keski-Suomen Pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti työskentelevien Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja Helsingin Pelastuslaitoksen palomiesten altistumiseen kaluston ja henkilökohtaisten varusteiden huollossa sekä hälytysvalmiudessa. Ruotsissa kehitettyä mallia on testattu aiemmin riskinarviointimenetelmin, mutta nyt vertailua tehdään työhygieenisin mittausmenetelmin.
Mittauksilla selvitettään palomiesten altistumista sammutustehtävissä työhygieenisten biomonitorointi-, ihoaltistumis- ja ilmamittausmenetelmien avulla. Palomiesten altistumisen kirjoa erityisesti raskasmetalleille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille arvioidaan lisäksi materiaalinäytteiden avulla.
Hankkeessa mitataan myös altistumisen vaikutuksia palomiesten keuhkoihin tulehdusvasteiden (IL-1, IL-6, IL-8, IL-10 ja TNF-a) avulla. tulehdusindikaattorieden vasteita mitataan alomiesten syljestä ja verestä.
Hankkeessa kerättyä tietoa jaetaan kentälle koulutuskiertueen avulla ja samalla edistetään hyväksi havaittuja käytäntöjä operatiivisessa toiminnassa.
Hanke päättyy syyskuussa 2015, jolloin tulokset ovat kokonaisuudessaan käytettävissä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Juha Laitinen
Tiedote
Palomiestyöhön entistä turvallisempi toimintamalli
6.10.2015Työterveyslaitos esittää, että pelastuslaitokset ottavat käyttöönsä Skellefteå-mallin, jota on parannettu suojavyöhykeajattelulla ja kalustohuoltosuositukset kytketään varusteita altistaneeseen paloluokkaan.
Työsuojelulaitoksen tutkijat vertasivat Skellefteå-mallia noudattavan Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti toimiviin. Verrokit olivat Pohjois-Savon, Keski-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksilta.
Työhygieenisillä mittauksilla selvitettiin palomiesten altistumista kemiallisille aineille sammutustehtävissä. Keinoina olivat biomonitorointi-, ihoaltistumis- ja ilmamittausmenetelmät sekä materiaalinäytteiden otto.
Skellefteå-mallin mukaisesti toimivilla palomiehillä kokonaisaltistuminen ja käsien kautta altistuminen polysyklisille aromaattisille yhdisteille oli pienempi kuin verrokkipalomiehillä.
Työsuojelurahasto ja Palosuojelurahasto rahoittivat tutkimuksen. Hankkeessa kerättyä tietoa jaetaan kentälle koulutuskiertueella.
Osa altistumisista valtavia
Palomiesten kokonaisaltistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille todettiin erittäin korkeaksi perinteistä toimintamallia noudattavilla. Jo 21–60 minuuttia savusukeltaneilla keskimääräinen naftaleenialtistuminen oli suurempi kuin suurin mitattu 2-naftolipitoisuus vuoden 2012 kaikkien työalojen biomonitorointitilastossa.
Yli tunnin savusukeltaneilla naftaleenialtistuminen oli keskimäärin 3,9-kertainen suurimpaan aiemmin mitattuun pitoisuuteen nähden.
Suurimmat pyreeni- ja bentseenialtistumiset ylittivät toimenpiderajan. Tällöin työnantajan on heti ryhdyttävä toimiin työntekijän altistumisen vähentämiseksi.
Palomiesten kokonaisaltistumiseen vaikuttavat huoneistopaloissa savusukellus- ja raivausajat, tilanteen kokonaiskesto, sammutusasun pitoaika ja kalustohuolto.
Palomiehet ASA-rekisteriin
Tutkijat havaitsivat, että palomiehet altistuvat syöpävaarallisille aineille kenttätyössään. Niinpä heidän altistumistaan ja terveydentilaansa on seurattava tehostetusti.
Seuranta alkaa palomiesten ilmoittamisella syöpävaarallisille aineille työssään altistuvien rekisteriin (ASA). Jokaisen palomiehen altistuminen rekisteröidään sovittuun tietokantaan kaikilta työvaiheilta. Näin voidaan selvittää palomiesten todelliset altistumistunnit.
Lisäksi tarvitaan tiedotusta palomiesten terveysvaaroista ja elintapojen merkityksestä. On tärkeää nopeuttaa syöpätapauksen toteamista ja siten parantaa toipumisennustetta.
Oireilusta heti virtsatestiin
Jos palomies altistuu sammutustehtävässä ja saa oireita, tutkijat suosittelevat hänen altistumisensa välitöntä arviointia virtsan 2-naftoli- ja 1-pyrenolimäärityksillä. Oireilua pitää seurata kyselyin ja keuhkojen toimivuutta mittaamalla.
Jos oireet eivät helpota viikossa, palomies pitää siirtää jatkoselvityksiin.
Suojavyöhykkeet myös paloalalle
Hanke todisti suojavyöhykeajattelun tarpeen huoneistopaloissa. Silloin pelastustoiminnan johtaja määrittelee vyöhykkeille suojautumistasot ja niillä sallitun toiminnan.
Palomiehet suojautuvat sammutustehtävässä huonommin kuin savusukeltajat. Tämä näkyy palomiesten keuhkojen toiminnassa ja tulehdusvasteissa.
Kalustohuolto on isoriskistä työtä
Osa palomiehistä hakeutui sairaalahoitoon palopaikalta, ja jotkut saivat vakavia oireita kalustohuollossa.
Tutkijat suosittavat, että kalustohuollossa tarvittava suojaustaso liitetään samaan paloluokkaan, jossa huollettavat varusteet ovat vaarallisesti likaantuneet. Mitä likaisemmasta luokasta on kyse, sitä parempaa suojausta ja tehokkaampaa puhdistustekniikkaa kalustohuollossa pitää noudattaa.
Varusteet pitää puhdistaa sammutusasusteille varatuissa pesukoneissa, jotta varusteisiin tarttunutta epäpuhtautta ei siirretä.
Sammutusasuille tarkoitetussa pesussa asut puhdistuivat hyvin vesiliukoisista kemikaaleista ja kohtalaisesti myös rasvaliukoisista kemikaaleista.
Toimittaja
Hannu Kaskinen
Aineisto
Julkaisu
Juha Laitinen, Harri Lindholm, Marjaleena Aatamila, Sirpa Hyttinen ja
Piia Karisola. Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa työssä. Työterveyslaitos. Helsinki 2016. ISBN 978-952-261-644-9 (pdf), ISBN 978-952-261-645-6 (nid) Avaa