Välittävä mekanismi. Kuntauudistuksen henkilöstövaikutusten arviointia sosiaalisessa todellisuudessa -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
113351

Hakija
Esa Jokinen

Toteuttaja
Esa Jokinen

Lisätietoja
Esa Jokinen
esa.jokinen@tuni.fi

Toteutusaika
1.1.2014 - 31.12.2014

Työsuojelurahaston päätös
15.11.2013
7 000 euroa

Kokonaiskustannukset
7 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2014

Tiivistelmä

Sosiaalipsykologian väitöskirja perustuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä kerättyyn kuntien henkilöstökyselyyn, kuntien strategisiin dokumentteihin ja ARTTU-arviointiohjelman dokumentteihin. Tutkimuksessa kysytään 1) mitä henkilöstölle on tapahtumassa kunta-alan muutoksessa ja 2) miten arviointitutkimuksella päästään käsiksi muutokseen ja sen selityksiin.

Tutkimuksessa hyödynnetään strategisen henkilöstövoimavarojen hallinnan (SHRM) teoriaa sekä työelämän laadun (QWL) tutkimusta. Lisäksi tutkimuksessa käydään läpi arviointitutkimuksen mahdollisuuksia muutostilanteiden tarkastelussa. Taustalla on sosiaalitieteellistä ja erityisesti arviointitutkimusperinteessä käytyä keskustelua kausaaliarvioinnista, tavoitearvioinnista ja kehittävästä arvioinnista.

Kunta-alan henkilöstön työelämän laatua verrataan vuosien 1995, 1999, 2003, 2009 ja 2011 välillä. Kaksi viimeisintä kyselyä kohdistui 38–40 kuntaan, jotka edustavat eri suhteissa suomalaista kuntakenttää. Arviointitutkimukseen liittyviä metodologisia haasteita käsitellään omana osionaan.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa erilaisten rakenneratkaisujen henkilöstövaikutuksista sekä täydentää ymmärrystä arviointitutkimuksen ja arviointiprosessin mahdollisuuksista kompleksisissa uudistuksissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Esa Jokinen

Tiedote

Kuntauudistuksesta opittua: henkilöstö pois marginaalista

31.12.2014

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei otettu henkilöstöä riittävästi mukaan muutostyöhön. Paras-hanketta tutkinut Esa Jokinen arvioi, että uudistusten ja henkilöstön vuorovaikutus ymmärretään vielä huonosti. Jokisen väitöskirjan mukaan myös tulosten arviointiin tarvitaan monipuolista ja osallistavaa yhteistyötä.

Vuosina 2005–2012 toteutettiin Paras-hankkeeksi nimetty kunta- ja palvelurakenneuudistus. Uudistus tavoitteli tehokkaita ja vaikuttavia hallinnollis-rakenteellisia muutoksia, kuten kuntaliitoksia.

YTM Esa Jokinen tutki Työsuojelurahaston tukemana, mitä vaikutuksia uudistuksella oli kuntien sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä yleishallinnon henkilöstöön. Tutkimus perustui 38 kuntaa koskevaan laajaan aineistoon.

Henkilöstö jäi ulkopuolelle

Jokisen sosiaalipsykologian tutkimus osoitti, että kunta-alan henkilöstö ei ollut riittävästi mukana uudistusprosesseissa, jotta tavoiteltuja kestäviä kustannus- ja yhteistyöhyötyjä voitaisiin saada aikaan.

Uudistuksessa henkilöstön rooli nähtiin usein marginaalisena. Uudistuksen suunnitteluun koki voineensa vaikuttaa vain joka kymmenes kuntien henkilöstöstä.

Henkilöstölle annettu passiivinen rooli uudistuksessa näkyi muun muassa kuntien henkilöstöraportoinnissa sekä Paras-uudistuksen muutoslogiikassa.

Jokisen mukaan tilanne on paradoksaalinen: Rakenteellisesta yhteistoiminnasta ja hallinnollisista liitoksista haettiin merkittäviä mittakaavaetuja. Silti niihin olennaisesti kytkeytyvää henkilöstötason vuorovaikutusta ei juurikaan huomioitu uudistuksessa.

Työelämän laatu on pysyvä

Toinen Paras-arviointiin liittyvä havainto on, että työelämän laatu näyttää olevan kunnissa sangen pysyvä ilmiö. Eniten siihen vaikuttaa organisaation toimintakulttuuri suhteessa ulkoapäin tulevaan muutokseen.

Niissä kunnissa, joissa sosiaalinen pääoma oli lähtökohtaisesti korkeampi, oli uudistus tiivistänyt yhteisöllisyyttä ja muuttanut yhteisöllisiä käytänteitä. Tämä näkyi työelämän laadun kohenemisena.

”Mikäli organisaatiokulttuureja kyettäisiin tunnistamaan paremmin, voitaisiin myös paremmin arvioida uudistuksen vaikutuksia henkilöstöön”, Jokinen sanoo.

Arviointiinkin yhteispeliä

Jokinen analysoi tutkimuksessaan myös, miten Paras-uudistuksen henkilöstövaikutuksia arvioitiin Kuntaliiton koordinoiman ARTTU-arviointitutkimusohjelman puitteissa.

Tutkimuksen mukaan ohjelma perustui poikkeuksellisen monipuoliseen vuoropuheluun. Tutkijoiden, kuntien ja ministeriöiden välinen yhteistyö oli varsin onnistunutta, kun huomioidaan hankkeeseen liittyvät monet intressit.

Vastaavaa osallistavaa, monitoimijaista ja monitieteellistä lähestymistapaa tarvitaan  monimutkaisten hankkeiden onnistuneeseen toteuttamiseen.

Uutta tietoa myös arviointitutkijoille

Jokisen väitöskirja tarjoaa tietoa erilaisten rakenneratkaisujen henkilöstövaikutuksista päätöksenteon sekä työelämän kehittämistyön tueksi. Se tuo tietoa myös arviointitutkijoille.

Tutkimus osoittaa, että arviointitutkijan on hyvä tunnistaa arvioinnin sosiaalisen kontekstin sekä rajoittava että mahdollistava merkitys. Lisäksi arviointitutkijan on rakennettava kohdespesifi tutkimusmetodologia muutoksen analysoimiseen.

”Arvioijan on tärkeä huomioida havaintojensa lisäksi muu tiedontuotanto sekä sosiaalisille ilmiöille annettu painoarvo uudistuvassa järjestelmässä”, Jokinen sanoo.

Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa tehty opinnäytetyö Näkökulmia arviointitutkimukseen – Henkilöstö kuntauudistuksessa tarkastetaan vuoden 2016 lopulla.

Toimittaja
Camilla Lehtinen

Aineisto

Jokinen, Esa. 2016. Näkökulmia arviointitutkimukseen – Henkilöstö kuntauudistuksessa. Julkaisematon väitöskirja.

Väitöskirjan artikkelit:

I. Jokinen Esa, Heiskanen Tuula. 2013. Henkilöstö uudistusten pyörteissä. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 27. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. (Acta 247). ISBN: 978-952-293-031-6. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2857. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65313/improvement_by_evaluation_2012.pdf

II. Jokinen Esa, Heiskanen Tuula. 2013. Is the measured good quality of working life equivalent to strategically strong HRM system? Teoksessa: Iacob Andreea (toim.). 1st World Congress of Administrative and Political Sciences. ADPOL-2012. Elsevier. S. 131–141. Procedia – social and behavioral sciences 81). doi: 10.1016/j.sbsbro.2013.06.401. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877042813014687

III. Heiskanen Tuula, Jokinen Esa. 2013. Stability and Change of the Quality of Working Life in Restructuring Municipalities. Social Indicators Research Volume 118, Issue 2. 2014. S. 579–599. doi:10.1007/s11205-013-0429-1. http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs11205-013-0429-1

IV. Jokinen Esa. 2012. Reflexivity of Evaluation Research. Teoksessa: Satu Kalliola & Pekka Kettunen & Ossi Eskelinen & Kati-Jasmin Kosonen & Ilmari Rostila & Anu Leander (toim.) Improvement by Evaluation: Peer Reviewed Full Papers of the 8th International Conference on Evaluation for Practice: ”Evaluation as a Tool for Research, Learning and Making Things Better”. Tampere: University of Tampere. S. 50–57. ISBN: 978-951-44-8859-7. tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65313/improvement_by_evaluation_2012.pdf. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65313/improvement_by_evaluation_2012.pdf

V. Jokinen, Esa. 2015. Työelämän muutosten sosiaalinen rakentuminen. Arviointitutkimus kuntarakenneuudistuksessa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 43(2), 103–125. ISSN 0356-3669.