Valtakunnallisen tapaturma- ja ammattitautitietokannan hyödyntäminen työturvallisuustyössä -väitöskirja

Tiivistelmä

Sattuneista työtapaturmista ja ammattitaudeista kerättävä tieto muodostaa tärkeän perustan niiden torjuntatyölle. Valtakunnallinen työtapaturma- ja ammattitautitietokanta sisältää tietoa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kautta korvatuista työtapaturmista ja ammattitaudeista (ennakkoarvion mukaan 126 000 tapausta vuonna 2009). Sillä on siten merkittävä rooli suomalaisen työturvallisuustyön kannalta. Aina tiedon haku ja tuottaminen tietokannasta ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. Lisäksi tietokantaan liittyvät muutokset aiheuttavat muutoksia tiedon hakuun ja tuottamiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja edistää valtakunnallisen työtapaturma- ja ammattitautitietokannan hyödyntämismahdollisuuksia erityisesti loppukäyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa ajankohtaisista työturvallisuuden erityiskysymyksistä. Samalla arvioidaan tietokannan ja sen web-sovelluksen käyttökelpoisuutta. Tutkimusotteena on monimenetelmällinen tapaustutkimus. Aineistoa kerätään sekä tietokannan loppukäyttäjiltä että hyödyntämällä tietokantaa.
Tutkimuksessa tuotettua tietoa voivat eri työsuojelutoimijat hyödyntää suoraan työtapaturmien torjuntatoimenpiteiden suuntaamisessa ja niiden valinnassa. Tutkimuksen tulokset myös havainnollistavat tietokannan käyttö- ja tiedonhakumahdollisuuksia tukien siten tietokannan käyttöä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää tietokannan kehittämisessä.
Tutkimus valmistuu syksyllä 2011, jolloin tulokset ovat hyödynnettävissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Noora Nenonen

Tiedote

Tapaturmille pakit

Työtapaturmat pitäisi saada poistettua, vaan niiden vähentäminenkään ei näy sujuvan. Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Noora Nenonen päättelee, että ajantasainen tieto auttaisi vähentämään työtapaturmia. Hän teki turvallisuustekniikan väitöskirjansa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tietokannan hyödyntämisestä työturvallisuustyössä. Työsuojelurahasto oli myöntänyt Nenoselle stipendin väitöskirjan viimeistelyä varten.
 
EU-maissa pyritään yhdenmukaistamaan työtapaturmatietoa. Kun Suomessa otettiin käyttöön työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä vuonna 2003, samalla kehitettiin verkkopohjainen käyttöliittymä, Tapaturmapakki.
 
Nenonen pitää edistyksellisenä, että suomalaiset työturvallisuuden organisaatiot voivat itsenäisesti käyttää työtapaturmien tietokantaa. Monissa maissa valtakunnallista työtapaturmatietoa saa vain virallisista julkaisuista tai tietokannan ylläpitäjiltä.
 
Kymmeniätuhansia liukastumisia ja putoamisia
 
Nenonen analysoi lähes 50 000 liukastumis-, kompastumis- tai putoamistyötapaturmaa, noin 18 000 kunta-alan työtapaturmaa, noin 5 300 vuokratyössä sattunutta tapaturmaa ja liki 3 500 väkivaltaista työtapaturmaa. Analysoidut työtapaturmat ovat viime vuosikymmenen eri vuosilta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastoista.
 
Lisäksi Nenonen lähetti kyselyn kaikille tiedetyille tietokannan itsenäisille käyttäjille. Vastauksen hän sai enemmistöltä, liki 130 käyttäjältä.
 
Työtapaturmista kunta-alan työtapaturmat ja kaatumistyyppiset ovat jo pitkään olleet tyypillisimpiä. Valtaosa kunta-alan työtapaturmista sattuu naisille, iäkkäimmille ja tavallisimmissa ammattiluokissa eli terveyden- ja sairaanhoitotöissä sekä myös maataloustöissä. Lisäksi kunta-alalla on keskimääräistä suurempi riski joutua työmatkalla tapaturmaan.
 
Pitäisi katsoa arkisia tapaturmia
 
Noora Nenonen arvioi, että mainittuja tapaturmia ehkä pidetään jokapäiväisinä, jolloin niiden torjuntaan ei ole kiinnitetty erityistä huomiota.
 
Huomion kiinnittäminen perinteisesti jokapäiväisiin työtapaturmiin voikin Nenosen mukaan olla avain yleisen tapaturmakehityksen kääntämiseksi uuteen laskuun.
 
Näiden tapaturmien torjunta edellyttää toimivien torjuntaperinteiden kehittämistä. Tätä vaikeuttaa työtapaturmiin vaikuttavien tekijöiden moninaisuus. Nenonen päättelee, että tarvitaan lisäselvityksiä työtapaturmiin vaikuttavista piilevistä ja laajasti vaikuttavista organisatorisista tekijöistä.
 
Toisaalta Nenonen löysi kyseisistä työturvallisuuskysymyksistä ristikytköksiä, jotka voivat hankaloittaa tapaturmien torjuntaa.
 
Vastaavanlaisin selvityksin tapaturmien kehitystä voi seurata myös jatkossa. Nenonen suosittaa seuraamaan myös itsenäisesti tietokantaa käyttäjien näkemyksiä.
 
Nainen palvelutöissä kohtaa väkivaltaa
 
Väkivaltaisten työtapaturmien ja vuokratyössä sattuneiden tapaturmien osuus työpaikkojen tapaturmista on verraten pieni. Kuitenkin Nenosen mukaan niiden määrä ja riski suhteessa työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrään on kasvussa.
 
Työväkivallan torjunta on erityisen ajankohtainen naisten ja etenkin nuorten naisten töissä sekä palvelualalla.
 
Vuokratyö yleistyy, samoin sen tapaturmat
 
Vuokratyön tapaturmien kasvua Nenonen selittää sillä, että vuokratyö on yleistynyt erityisesti tapaturma-alttiimmilla aloilla, kuten talonrakennus-, konepaja- ja rakennusmetallityössä.
 
Vuokratyön tapaturmat sattuivat Nenosen aineiston mukaan usein vähän erikoisosaamista vaativissa käsin tehtävässä työssä, esimerkiksi taakan siirtämisessä. Vuokratyöntekijät ovat usein nuoria, mikä korostaa perehdyttämisen merkitystä.
 
Tapaturmapakki moneen käyttöön
 
Nenonen suosittaa lisäämään Tapaturmapakin käyttöä. Sitä vähän hyödyntävät hyötyisivät, jos menetelmän helppokäyttöisyyttä lisättäisiin. Aktiivikäyttäjät taas voisivat saada tietokannasta vielä enemmän irti käyttämällä vaikkapa tiedonlouhinnan menetelmiä ja analysoimalla vahinkokuvauksia.
 
Nenonen sanoo, että hänen tuottamaansa työtapaturmatietoa voi hyödyntää suoraan tapaturmien torjunnassa. Tuloksia voi suoraan hyödyntää tietokannan kehittämisessä. Työpaikat taas voivat käyttää tuotettua tietoa omien työtapaturmatilastojensa vertailutietona.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Väitöstiedote 15.2.2013: Tieto vähentää tuskaa työelämässä. https://www.tsr.fi/uutistori/tiedotteet/tiedote/-/view/25832

Noora Nenonen. The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion. Tampereen teknillinen yliopisto, julkaisu 1108. Tampere 2013. ISBN 978-952-15-3002-9 (printed), ISBN 978-952-15-3015-9 (PDF), ISSN 1459-2045. http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3015-9 Avaa