Vanhemmuuden uupumus kestävän työelämäosallistumisen haastajana

Tiivistelmä

Maailmanlaajuisen vertailun mukaan suomalaisvanhemmat, etenkin äidit, kuuluvat maailman uupuneimpien joukkoon. Suomalaisen työelämän näkökulmasta tämä on huolestuttava tieto, sillä vanhemmuuden uupumus voi riskeerata kestävien työurien rakentumisen. Tutkimushanke selvittää laajalla kyselyaineistolla vanhemmuuden uupumuksen roolia tasa-arvoisen työelämäosallistumisen ja kestävän työuran haastajana. Lisäksi selvitetään onnistuneeseen työhönpaluuseen liittyviä voimavara- ja suojatekijöitä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Elina Auvinen

Tiedote

Vanhemmuuden uupumus ja vanhemman työhönpaluu – onnea ja auvoa vai hikeä ja kyyneleitä?

Tiivistelmä

Tutkimushanke tarkasteli suomalaisten työssäolevien vanhempien kokemuksia vanhemmuuden uupumuksesta, työuupumuksesta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Aineisto kerättiin osana Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden voimavarat ja kuormitustekijät (VoiKu)- tutkimushanketta verkkokyselyllä vuoden 2023-2024 taitteessa (n=807 työssäolevaa vanhempaa). Aineistoa analysoitiin määrällisin menetelmin. Lapsen vanhempi ikä ja äidin koulutusvuodet olivat yhteydessä sopivammaksi arvioituun työhönpaluun ajankohtaan. Vanhemmuudessa saatu tuki ja itsemyötätunto voivat tukea työn ja perheen yhteensovittamista. Tulokset auttavat kehittämään perheystävällisiä työkäytäntöjä ja tukimuotoja tukemaan vanhempien jaksamista sekä kotona että työelämässä.

Lähtökohdat

Maailmanlaajuisen vertailun mukaan suomalaisvanhemmat, etenkin äidit, kuuluvat maailman uupuneimpien joukkoon. Suomalaisen työelämän näkökulmasta tämä on huolestuttava tieto, sillä vanhemmuuden uupumus voi riskeerata myös kestävien työurien rakentumisen. Tutkimushanke pohjautui teorioihin työn ja perheen voimavaroista ja valotti suomalaisvanhempien kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta laajalla kyselyaineistolla.

Aineisto

Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin osana Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden voimavarat ja kuormitustekijät (VoiKu)- tutkimushanketta (osa kansainvälistä IIPB-konsortiota). Aineisto kerättiin verkkokyselyllä vuoden 2023-2024 taitteessa. Kokonaisuudessaan aineisto käsitti kaikkiaan 1384 vanhempaa, joista 807 oli siirtynyt työelämään perhevapaiden jälkeen.

Menetelmät

Aineistoa analysoitiin määrällisillä menetelmillä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa käytettiin keskiarvovertailujen (t-testit) lisäksi logistista regressioanalyysia. Toisessa osatutkimuksessa käytettiin hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä sekä logistista regressioanalyysiä. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkimuskysymyksiin vastattiin käyttämällä latenttia profiilianalyysiä, Auxiliary Measurement-Error
Weighted -menetelmää, ristiintaulukointia ja Khiin neliö -testiä.

Tulokset ja johtopäätökset

Lapsen ikä oli yhteydessä siihen, että äidit kokivat työhönpaluuajankohtansa sopivaksi. Enemmän kouluttautuneet kokivat ajankohdan todennäköisemmin sopivammaksi kuin vähemmän kouluttautuneet. Läheisiltä saatu tuki oli yhteydessä myönteisempään arvioon työhönpaluuajankohdan sopivuudesta ja vähäisempiin uupumuskokemuksiin työssä ja vanhemmuudessa. Työ-perhekonfliktia koettiin eniten niiden vanhempien joukossa, jossa esiintyi eniten molempia uupumuksen muotoja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimushankkeessa yhdistettiin tiettävästi ensi kertaa vanhemmuuden uupumuksen tutkimuslinja suomalaisen työelämän kontekstiin. Tutkimus tuotti tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työhönpaluuajankohdan kokemiseen sopivana sekä työssäkäyvien vanhempien uupumuskokemuksista työssä ja perheeseen liittyen. Tulokset voivat auttaa kehittämään perheystävällisiä työkäytäntöjä ja tukimuotoja, jotka tukevat vanhempien jaksamista sekä kotona että työelämässä, sekä kestävien työurien rakentamista.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa