Vastavuoroinen oppiminen teatterin ja työelämän välillä

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan muuttuvaa vastavuoroista asiantuntemusta ja ammatillista oppimista työelämän ja teatterin välillä. Taideala on laajentunut uusille toiminta-alueille ja toimintaympäristöihin. Samaan aikaan työelämässä johtajat, esimiehet ja asiantuntijat osallistuvat teatterillisiin valmennuksiin parantaakseen osaamistaan ja työtapojaan. Näissä kohtaamisissa oppiminen on kaksisuuntaista vaikuttaen osallistujien ammattiosaamiseen ja käytäntöihin. Tässä tutkimuksessa selvitetään yhtäältä miten erilaiset ammattikäytännöt kietoutuvat yhteistyössä toisiinsa ja toisaalta miten käytännöt muuttuvat yhteistyölle altistumisen myötä. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa tukeutuu kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan. Ammatillinen oppiminen nähdään vastavuoroisena asiantuntemuksena, “relational expertise” (Edwards 2012). Tutkimus sisältää ammatillisen oppimisen ja kehittymisen aineistoja johtajilta, näyttelijöiltä ja asiantuntijatyötä tekeviltä. Huolimatta uuden tyyppisestä yhteistyöstä teatterin ja työelämän välillä, ammatillisuuden kehittymistä ilmiönä ei ole laajasti tutkittu. Teatteri oppimisen muotona nousee yhä merkittävämpään rooliin, sillä erilaiset oppimisympäristöt ja niiden suora linkitys työhön joudutaan luomaan uudestaan osana työelämän muutosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tehdä laajemmin johtopäätöksiä vastavuoroisesta oppimisesta teatterin ja työelämän välillä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Satu-Mari Jansson

Tiedote

Teatterin keinoilla buustia omaan ammatilliseen kehittymiseen

Tiivistelmä

Tutkimuksessa on tarkasteltu muuttuvaa vastavuoroista asiantuntemusta ja ammatillista oppimista työelämän ja teatterin välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eri ammattiryhmien ja jopa alojen ammattilaisten vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuu vääjäämättä oppimista. Valmennuksiin osallistuneet kuvasivat teatterillisen valmennuksen toimivuutta kolmen kategorian kautta: 1) Itsensä ja muiden tilanteen peilaaminen harjoitteiden ja keskustelujen kautta, 2) Aitona minänä oleminen ja 3) Itsensä ja unelmiensa kohtaaminen. Tuloksissa kuvataan myös teatterillisen valmennuksen tuloksia itsensä kehittämisen polulla pidemmällä aikavälillä.

Lähtökohdat

Teatteri oppimisen muotona nousee yhä merkittävämpään rooliin, sillä erilaiset oppimisympäristöt ja niiden suora linkitys työhön joudutaan luomaan uudestaan osana työelämän muutosta. Tavoitteena on ollut tarkastella 1) teatterillisessa valmennuksessa tapahtuvaa emotionaalista kokemista oppimisen näkökulmasta sekä 2) oppimisen tuomaa hyötyä työelämän johtajille ja asiantuntijatyötä tekeville ammattilaisille. Tutkimuksessa tukeuduttiin kahteen pääkäsitteeseen, relational expertise ja perezhivanie

Aineisto

Tutkimushankkeessa toteutettiin teatterillinen valmennus ja tutkittiin laadullisesti siihen osallistuneiden oppimiskokemuksia stimulated recall -menetelmällä katsoen teatterillisen valmennuksen videotallenteita ja keskustellen omista muistikuvista. Lisäksi hankkeessa kerättiin aineistoa finanssialan organisaatiosta, jossa aiemmin valmennettiin henkilöstöä osaamisen kehittämiseen teatterin keinoin. Tavoitteena oli selvittää osallistujien oppimiskokemuksia ja valmennuksen vaikutuksia.

Menetelmät

Aineistoa analysoitiin tukeutumalla narratiiviseen analyysiin luomalla yksittäisiä yksilötarinoita ja vertaamalla näitä keskenään. Tarkastelun kohteena oli teatterillisiin valmennuksiin osallistuneiden kokemukset ja kokemuksien näkyväksi tekeminen. Narratiivit kuvaavat osallistujien kokemuksia valmennuksesta ja sen vaikutuksista omaan arkeen ja kehittymiseen.

Tulokset ja johtopäätökset

Teatteri on vaikuttava valmennuskeino, eikä sen vaikutuksia olla riittävällä tavalla tunnistettu suomalaisessa työelämän kehittämiskirjallisuudessa. Tutkimus osoittaa, että teatterillinen valmennus mahdollistaa työntekijöiden osaamisen kehittymisen tavalla, joka tukee heidän tulevaisuutta työmarkkinoilla. Teatterilliset tilanteet mahdollistavat oman osaamisen, asenteiden ja näkökulmien tarkastelun peilaamalla niitä toisiin ihmisiin ja heidän käyttäytymiseen ja yhdessä koetuista tilanteista.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Henkilöstön osaamista voi kehittää teatterin keinoin, oli kyseessä sitten ammattijohtana kehittyminen tai oman alan asiantuntija, joka haluaa rakentaa itselleen osaamisen näkökulmasta kilpailukykyistä tulevaisuutta. Teatteri tarjoaa oppimisympäristön, jossa osallistuva ryhmä ja sen jäsenet peilaavat omia tulokulmiaan, näkemyksiä, rutiineja suhteessa toisten osallistujien tilanteisiin. Teatterillinen valmennus toimii osallistujia innostavasti ja heidän kehittymistään aidosti tukien.

Aineisto

Vastavuoroinen oppiminen teatterin ja työelämän välillä. Loppuraportti Avaa