Väsymyksen ja unen puutteen vaikutus vireystilaan, ajokykyyn ja onnettomuusriskiin yötyötä tekevillä työntekijöillä

Tiivistelmä

Hankkeen tavoite on tutkia väsymyksen ja unen puutteen vaikutuksia vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijöiden ajokykyyn ja onnettomuusriskiin, sekä parantaa liikenneturvallisuutta kehittämällä tutkimustietoon pohjautuvia keinoja vähentää väsymyksestä aiheutuvia liikenneonnettomuuksia. Hanke on osa laajempaa yhteistyötä Harvardin yliopiston, Brigham and Women’s Hospitalin ja Liberty Mutual Research Institute for Safety –tutkimuslaitoksen kesken. Tutkimukseen osallistuu myös University of Wisconsin-Madison.

Tutkimusta varten rekrytoidaan yötyötä tekeviä koehenkilöitä, joiden unta ja aktiivisuutta seurataan 1-2 viikon ajan ennen varsinaista koetta. Koehenkilö ajaa instrumentoitua autoa ympäri suljettua ajorataa aamulla yövuoron jälkeen, ja hänen aivosähkökäyräänsä, silmänliikkeitään ja väsymystilaansa mitataan. Koehenkilöt jaetaan ryhmiin erilaisten koetilanteiden ja interventioiden vaikutusten vertailua varten. Kokeilla pyritään simuloimaan yötyöntekijän ajamaa kotimatkaa aamulla työvuoron päätyttyä, ja interventioilla testataan voidaanko koehenkilön väsymystä vähentää ja ajokykyä parantaa valvotun yön jälkeen.

Tutkimustyön tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa kansainvälisissä alan lehdissä. Yhdysvaltain National Institutes of Health –instituutin Public Access –julkaisupolitiikan mukaisesti työn tulokset saatetaan elektronisessa muodossa kaikkien saataville viimeistään 12 kuukauden sisällä tulosten julkaisemisesta. Hankkeen loppuraportti valmistuu 31.5.2015 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi-Marja Zitting

Tiedote

Yötyö lisää kuljettajan riskejä

Yötyön tekeminen lisää autoilijan väsymystä, huonontaa ajokykyä,
sekä kasvattaa onnettomuusriskiä. Kuljettaja aivojen
theta-aktiivisuus kasvaa erityisesti yötyön jälkeisen työvuoron
jälkeen.

Aivojen theta-aktiivisuus eli objektiivinen väsymyksen mittari
kasvaa kuljettajan yötyössä vietetyn työvuoron jälkeen autoa
ajettaessa. Sama ei käy levätyn yön jälkeen. Tutkimuksen mukaan
väsymyksen kasvu näkyi erityisesti havainnointiin ja
tarkkaavaisuuteen osallistuvassa aivojen etuosassa ja ennakoi
näiden aivoalueiden vaipumista uneen, mitä seuraa aivojen globaali
siirtyminen valveesta uneen, todetaan tutkija
Kirsi-Marja Zittingin tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan väsymyksestä kertova theta-aktiivisuus kasvaa
erityisesti niillä työntekijoillä, joiden ajokyky oli alentunut
eniten ja joilla on eniten ohjausvirheitä ajoradalla.

Tutkimuksessa seurattiin yötyötä tekevien koehenkilöiden
vireystilaa, ajokykyä ja onnettomuusriskiä kokeissa, joissa
simuloitiin työtekijän työmatkaa ajettaessa henkilöautolla töistä
kotiin. Tutkimus toteutettiin Bostonissa, Yhdysvalloissa,
yhteistyössä Harvardin, Brigham and Women’s Hospitalin,
Wisconsin-Madison yliopiston ja Liberty Mutual Research Institute
for Safety -instituutin kanssa.

Auttaako kofeiini?



Koehenkilöt ajoivat autoa suljetulla ajoradalla valvotuissa
olosuhteissa levätyn yön jälkeisenä aamuna sekä yötyössä vietetyn
työvuoron jälkeen. Koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan suoritustaan
ja heiltä mitattiin aivosähkökäyrää, silmän- ja
ohjauspyöräliikkeitä, sekä auton liikettä ajoradalla.

Tutkimuksen tulokset painottavat riittävän unen merkitystä
vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijöiden hyvinvoinnille ja
liikenneturvallisuudelle. Väsymyksen ja unen puutteen myötä
aivoissa tapahtuvien muutosten selvittäminen, kuten
tutkimuksessamme havaittu voimakas theta-aktiivisuuden kasvu, jota
seurasi usein rattiin nukahtaminen, auttaa kehittämään uusia
teknologioita väsymystilan havaitsemiseen ja
moottoriajoneuvo-onnettomuksien ennaltaehkäisyyn.

Suomen maanteillä tapahtui vuonna 2012 kaikkiaan 3020 poliisin
tietoon tullutta henkilövahinko-onnettomuutta. Niissä kuoli 198 ja
loukkaantui 3958 henkilöä. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneiden
onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset pelkästään vuonna 2012
olivat noin 1,4 miljardia euroa.

Väsymys ja unen puute ovat tutkimusten mukaan merkittäviä
riskitekijöitä moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Jopa 20
prosenttiin näistä onnettomuuksista liittyy merkittävänä tekijänä
kuljettajan väsymys ja unen puute.

Tutkimus on osa laajempaa tutkimusyhteistyötä Harvardin
yliopiston, Brigham and Women’s Hospitalin ja Liberty Mutual
Research Institute for Safety -tutkimuslaitoksen kesken.
Jatkotutkimuksessa testataan, parantaako kofeiinin nauttiminen tai
työvuoron päätteeksi nukuttu lyhyt uni työntekijöiden ajokykyä.

Tutkimus käynnistyi vuonna 2012. Työsuojelurahasto on tukenut
Kirsi-Marja Zittingin tutkimustyötä stipendillä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

1. J. Duffy, K. Zitting, C. Czeisler. The Case for Addressing Operator Fatigue. Revie of Human Factors and Ergonomics. 2015 Jun;10(1):29-78. (kirjallisuuskatsaus).

2. K. Zitting, W. Horrey, Y. Liang, G. Daniels, M. Shreeve, J. Ronda, B. Riedner, G. Tononi, C. Czeisler, J. Duffy. Increased subjective sleepiness and global EEG theta power during a post-night shift drive, Sleep Medicine (2015) (abstrakti)

3. Lee ML, Howard ME, Horrey WJ, Liang Y, Anderson C, Shreeve MS, O’Brien CS, Czeisler CA. High risk of near-crash driving events following night-shift work. Proc Natl Acad Sci U S A. 2016 Jan 5;113(1):176-81. (osajulkaisu)