Vera Hjelt (1857-1947) , suomalaisen työsuojelun uranuurtaja

Tiivistelmä

Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi ammattientarkastajaksi vuonna 1903 nimitetyn Vera Hjeltin tehtävänä oli valvoa tehdastyöväestön, ennen kaikkea naisten ja lasten olosuhteita. Tämä tapahtui kiertämällä tehtaita ja työpaikkoja ympäri Suomen. Vera Hjelt -elämäkerran tavoitteena on olla sekä alan ammattilaisille että suurelle yleisölle tarkoitettu tietokirja työsuojelun alkuvaiheista 1900-luvun alkupuolen Suomessa.

Monet Veran aloitteista olivat sidoksissa aikakauden asenteisiin ja ilmapiiriin – näin varsinkin silloin, kun kyse oli yhteiskunnan vähäosaisista, vammaisista, poikkeavista ja siveettömästi käyttäytyvistä naisista. Keinot olivat holhoavia. Veran asenteet työläisnaisia kohtaan kuitenkin lieventyivät hänen kansanedustajakaudellaan. Kirja on rakenteeltaan kronologinen, mutta teoksessa pohditaan myös tämän päivän työsuojelua historian avulla. Vera Hjelt on keskeinen henkilö suomalaisen työsuojelun historiassa, minkä kunnian vasta jälkipolvi on hänelle antanut.

Kirjan toivotaan tarjoavan tietoa ja pohdittavaa niin alan tutkijoille kuin työsuojelukentällä toimiville asiantuntijoille ja alan ammattilaisille.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Vuolle-Selki

Tiedote

Vera Hjelt -kirja kertoo työsuojelun merkkinaisesta

Vera Hjelt on keskeinen henkilö suomalaisen työsuojelun
historiassa jo siksi, että hän oli ensimmäinen nainen, joka toimi
ammattientarkastajana. Hjeltistä tietokirjan kirjoittanut
Tuija Vuolle-Selki sanoo, että Hjelt sai
työsuojelutyöstään kunniaa vasta jälkipolvilta. Työsuojelurahasto
tuki kirjan valmistumista stipendillä.

Hjelt ulotti työsuojelun parannusideansa perheisiin. Hän asetti
toiveensa naisiin, jotka hänen mielestään olivat eettisesti
vahvempia kuin miehet.

Monet Hjeltin aloitteista olivat sidoksissa aikakauden
asenteisiin ja ilmapiiriin – varsinkin, kun kyse oli yhteiskunnan
vähäosaisista, vammaisista, poikkeavista ja siveettömästi
käyttäytyvistä naisista. Heitä Hjelt tahtoi holhota. Vuolle-Selkin
mukaan Hjelt kuitenkin lievensi asenteitaan työläisnaisia kohtaan
kansanedustajakaudellaan.

Virkansa ensimmäinen nainen

Vera Hjelt nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi
ammattientarkastajaksi vuonna 1903. Hänen piti valvoa
tehdastyöväestön, ennen kaikkea naisten ja lasten olosuhteita.
Hjelt teki työtään käymällä Suomen tehtaissa ja muissa
työpaikoissa.

Hjelt perusti Tukholman esikuvan mukaisesti työsuojelunäyttelyn
Helsinkiin 1909. Kirjan työsuojelunäyttelyluku on kuvapainotteinen.
Nykyisin työsuojelunäyttely on Tampereella Länsi- ja Sisä-Suomen
aluehallintovirastossa.

Hjeltin yksityiselämästä on säilynyt vain vähän valokuvia, mutta
varhaisimmat ovat 1880-luvulta, jolloin valokuvaus alkoi yleistyä.
Hjelt valokuvasi myös itse.

Ongelmat pysyneet

Vera Hjeltin elämäntyö työsuojelun kehittäjänä auttaa
ymmärtämään tämän päivän työsuojelua. Monet työsuojelulliset
ongelmat ovat valitettavan tosia myös nykyisessä työelämässä:
sukupuolinen häirintä, työnantajien ja työntekijöiden
välinpitämättömyys työturvallisuudesta, huono sisäilma,
epäterveelliset työolot, henkinen pahoinvointi ja
työpaikkakiusaaminen.

Lainsäädännöllä on kuitenkin saatu rajat työpaikkojen
ongelmille. Tämän oivalsi myös Vera Hjelt, joka toimi
kansanedustajana.

Hjeltiä voi pitää myös sosiaalitutkimuksen uranuurtajana.
Vuolle-Selki arvioi, että pelkästään Hjeltin tutkimus- ja
tilastointityöstä saisi erillisen tutkimuksen.

Kirjassa suomalaisen työsuojelun alkua

Vera Hjelt -elämäkerta on suunnattu sekä työsuojelun
ammattilaisille että suurelle yleisölle. Tietokirjaa se kartoittaa
työsuojelun alkuvaiheita 1900-luvun alkupuolen Suomessa.

Kirjan kansiteksti kertoo: ”Ammattientarkastaja, kansanedustaja ja
sosiaalimuseon perustaja Vera Hjelt (1857–1947) on vaikuttanut
merkittävällä tavalla suomalaisen työläisnaisen asemaan. Toimillaan
Vera Hjelt tähtäsi koko perheen hyvinvoinnin edistämiseen. Vera
ajatteli kuten monet naisasianaiset tuohon aikaan: nainen oli
eettisesti ja moraalisesti vahvempi ja siksi valistustoimet tuli
kohdistaa naisiin. Vera Hjelt tallensi samalla suomalaista
sosiaalihistoriaa niin tutkimuksillaan kuin myöhemmin
sosiaalimuseon johtajana – ja tämä kaikki on pelkästään yhden
ihmisen aikaansaannosta.”

Tutkimus on aikomus julkaista myös internetissä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Tuula Vuolle-Selki: Työväensuojelija. Books on Demand 2013. 116 sivua. ISBN 978-952-286-173-3. www.hismarklydia.fi. http://www.hismarklydia.fi

www.tyosuojelu.fi/fi/nayttely

Invalidityö -lehti (toukokuu 2010). http://www.it-lehti.fi/portal/verkkolehti/

Hiidenkivi -lehti (4/2012). http://www.hiidenkivi-lehti.fi