Verkostoista voimaa johtamiseen – laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen (mukana 6 muuta kuntaa)

Tiivistelmä

Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos, Akaan, Hämeenkyrön, Kangasalan, Mikkelin, Raahen ja Valkeakosken varhaiskasvatus aloittavat kehittämishankkeen syksyllä 2010.

Päätavoitteena on tuottaa työyhteisön jäseniä osallistava työote, joka tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tavoitteena on lisätä yhteistä pedagogista keskustelua ja yhteiseen päämäärään pyrkimystä työn tavoitteiden suhteen, mikä toimii luottamusta, vastuullisuutta ja sitoutumista edistävästi.

Hankkeen fokuksena on tuottaa kehittävän työotteen ja johtajien verkostoitumisen avulla vahvuutta ja uutta sisältöä pedagogiseen johtamiseen. Työn hallinnan tunne ja ajantasainen osaaminen tuottavat työhyvinvointia. Kuntien välistä verkostoitumista ja yhteisöllistä oppimista pidetään tärkeänä.

Teoriaperusteisella arviointimittauksella tuotetaan tietoa varhaiskasvatuksen laadun sekä johtajuuden ja työhyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Pedagogisen kehittämistyön ohjaaminen, toiminnan arviointi ja johtajien konsultointi sekä koulutus ja toimintatutkimukselliset työskentelytavat ovat keskeisiä menetelmiä.

Hanke kestää kaksi vuotta. Alkumittaukset varhaiskasvatuksen laadusta sekä johtajuudesta ja työhyvinvoinnista toteutetaan syksyllä 2010. Kuntiin raportoidaan omat tulokset välittömästi niiden valmistuttua. Keväällä 2012 on loppumittausten aika. Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan hankekuntien osallisten kesken, ja tulokset julkistetaan tutkimuskunnissa. Työsuojelurahaston sivustoille julkiseksi tuleva loppuraportti valmistuu kesäkuun 2012 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Arja Korhonen

Tiedote

Pedagoginen johtajuus toi laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen

Pedagoginen johtajuus vahvistui seitsemän kunnan
päiväkotiyksiköiden kehittämishankkeessa. Vahvistunut pedagoginen
johtajuus toi myös parempaa laatua varhaiskasvatukseen ja kohensi
työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

 

Kehittämishankkeen asiantuntijoina toimivat professori
Eeva Hujala ja tutkija
Elina Fonsén Tampereen yliopiston
kasvatustieteiden yksiköstä. Osallistuvat kunnat olivat
Valkeakoski, Mikkeli, Akaa, Kangasala, Hämeenkyrö, Raahe ja
Ylöjärvi (erillissopimuksella).

 

Hanke toteutui Työsuojelurahaston kehittämisavustuksella ja kuntien
itsensä osuudella.

 

Osaamisen johtaminen keskeistä

 

Hyvin johdetussa varhaiskasvatuksessa laatu näkyy lasten
hyvinvointina ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien
toteutumisena arjen käytännöissä.

 

Päivähoidon perustehtävä on varhaiskasvatus, ja pedagoginen
johtaminen tukee työn sisältöä. Toisaalta pedagoginen johtaminen
tukee työntekijää ja hänen osaamistaan. Osaamisen johtaminen on
olennainen pedagogisen johtamisen osa-alue.

 

Mitä paremmin työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä, sen paremmin
hän voi ja jaksaa. Tavoitteena olikin lisätä työntekijöiden ja
johtajien työn hallinnan tunnetta vahvistamalla varhaispedagogiikan
menetelmien hallintaa.

 

Kovien osaamisvaateiden ja niukkojen resurssien paineessa on paitsi
kehittää toimintaa, myös suojata varhaiskasvatuksen työntekijöitä
uupumiselta nimenomaan osaamista ja työn hallinnan tunnetta
lisäämällä. Myös johtajien työnhallinta ja jaksaminen paranevat,
kun osaamisen johtamiseen löytyy uusia tapoja.

 

Johtamisen ja uusien työmenetelmien avulla hankkeessa lisättiin
henkilöstön osaamista, jaksamista, työyhteisön toimivuutta ja
hyvinvointia monitahoisten työympäristön muutosten edessä.

 

Kehittävä työote, jaettu johtajuus

 

Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa työyhteisön kaikkia jäseniä
osallistava, kehittävä työote, joka tukee työssä jaksamista ja
työhyvinvointia. Hankkeessa haluttiin edistää työyhteisön
myönteistä oppimista, lisätä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa
yksiköiden sisällä ja välillä sekä kuntien kesken.

 

Tavoitteena oli lisätä yhteistä pedagogista keskustelua ja
yhteiseen päämäärään pyrkimistä, mikä edistää luottamusta,
vastuullisuutta ja sitoutumista työyhteisöön ja työn kehittämiseen.

 

Kehittävään, reflektoivaan työotteeseen sisältyy ajatus jaetusta
johtajuudesta. Jaettu johtajuus on tietoisuutta yhteisestä
perustehtävästä. Kaikki työntekijät ottavat asiantuntijavastuun
työn kehittämisestä. Jokainen työntekijä on oman työnsä
asiantuntija ja kehittäjä.

 

Ennakoitavuutta ja turvallisuutta

 

Yhteisöllinen kehittäminen ja yhteiset toimintamallit työssä
yhtenäistävät ja lisäävät varhaispedagogista osaamista
koulutustaustaltaan erilaisten ja eri työntekijäsukupolvien
keskuudessa.

 

Samankaltaiset toimintatavat tuovat yhtenäisyyttä työkokemukseltaan
erilaisten työntekijöiden toimintatapoihin, mikä lisää lasten
näkökulmasta varhaiskasvatusympäristön ennakoitavuutta ja
turvallisuutta. Tämä lisää mahdollisuuksia myös työn
erilaisiin organisointitapaoihin, kuten esimerkiksi henkilöstön
työkiertoon ja sijaisuusjärjestelyihin.

 

Hankkeen aikana henkilöstön ja johtajien osaamista tuettiin
yliopiston tarjoamalla koulutus‐ ja kehittämistoiminnalla.

Tavoitteena oli edistää myös kuntien välistä yhteistyötä.
Yliopisto tuki verkostoyhteistyötä ja oppimista yhteisissä
hanketapaamisissa ja luomalla intressipohjaisia itseohjautuvia
verkostoja, kuten vuorohoidon johtajien verkosto ja
perhepäivähoidon ohjaajien verkosto.

 

Alkumittauksen pohjalta kehittämistehtäviä

 

Hankkeen aluksi mitattiin kunkin yksikön
varhaiskasvatuksen laatu, jota henkilöstö ja vanhemmat arvioivat
lapsikohtaisesti. Henkilöstön omien arviointien avulla päästiin
myös työhyvinvoinnin ja johtajuuden kysymyksiin.

 

Alkumittausten pohjalta kunkin päiväkodin tiimit ottivat itselleen
kehittämistehtäviä.

 

Kehittämistehtäviä olivat esimerkiksi aloituskeskustelut uuden
päiväkotilapsen vanhempien kanssa, kuulumisten vaihtaminen
vanhempien kanssa, pitkäkestoinen leikki sekä päiväkodin ja koulun
yhteistyö.

 

Kehittämistoiminnan kuluessa Tampereen yliopisto tarjosi koulutusta
alansa asiantuntijoiden avustuksella kehittämistarpeiden
mukaan. Johtajien kanssa käytiin läpi pedagogisen johtajuuden
organisointia. Konsultaatiossa pohdittiin mittaukseen perustuvaa
analysointia ja ideoitiin dialogisesti interventiota
kehittämisen kohteiksi nousseisiin asioihin.

Kehittämistoiminnan jälkeen kehittämishankkeen vaikuttavuutta
tutkittiin uusintamittauksella, jossa tarkastelun kohteena
olivat jälleen varhaiskasvatuksen laatu ja johtajuus sekä
työhyvinvointi.

 

Kehittämistoiminnan sykliä pyritään ylläpitämään hankkeen
päättymisen jälkeen tuottamalla reflektiivinen kehittämistoiminnan
suunnitelma. Tavoitteena on tuottaa kehittävästä työotteesta pysyvä
organisaation toimintatapa.

 

Palautetta ja johtopäätöksiä

 

Kehittämishankkeen tavoitteena oli henkilöstön ja johtajan
jaksamista ja työhyvinvointia tukevan kehittävän työotteen
luominen ennen kaikkea pedagogista johtajuutta voimistamalla.
Pedagogisen johtajuuden saama laatuarvio nousikin sekä
summamuuttujana että erityisesti pedagogisen keskustelun
käytäntöjen osalta.

Myös varhaiskasvatuksen laatu nousi pedagogisen johtajuuden
vahvistumisen siivittämänä. Kehittämishanketta voidaan
siis pitää onnistuneena.

 

Palautekyselyssä päiväkodin johtajat kertoivat ajattelunsa
syventyneen pedagogisen johtajuuden osalta. Se merkitys ja tärkeys
olivat kirkastuneet. Pedagogisen johtajuuden ei enää haluta jäävän
muita tehtävien jalkoihin.

 

Jaetun pedagogisen johtajuuden ajatus oli kirkastunut monelle.
Useilla johtajilla oli vahvistunut ajatus siitä, että pedagoginen
johtajuus kuuluu kaikille, sekä ryhmien lastentarhanopettajille
että kaikille tiimin jäsenille.

 

Oli myös vastaajia, jotka kokivat, että hanke ei muuttanut heidän
ajatuksiaan pedagogisesta johtajuudesta. Muutosta oli tullut
kuitenkin esimerkiksi sisällöllisen laadun kannalta olennaisessa
lapsinäkökulman huomioon ottamisessa.

 

Kvantitatiiviset tulokset osoittavat samaa pedagogisen laadun
vahvistumista kuin kvalitatiivisen aineiston perusteella.
Pedagogisen johtajuuden vahvistaminen vahvistaa tuloksen
perusteella myös pedagogista laatua.

Tulosten perusteella voidaan päätellä sekä varhaiskasvatuksen
laadun, johtajuuden että työhyvinvoinnin vahvistuneen
kehittämishankkeessa.

 

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö on kehittänyt
varhaiskasvatuksen laatua myös aiemmin Työsuojelurahaston
rahoittamissa hankkeissa (108041 ja 108439). Jokainen hanke on
tuottanut tietoa, jota on hyödynnetty seuraavissa hankkeissa.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Eeva Hujala, Elina Fonsén. 2012. Verkostoista voimaa pedagogiseen johtamiseen – laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen -loppuraportti. Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö. Avaa