Viisi avausta aivotyöhön – VIISIKKO

Tiivistelmä

Nykytyöhön ja työolosuhteisiin liittyy kognitiivisia kuormitustekijöitä, jotka ovat tutkimusten perusteella yhteydessä työn sujuvuuteen, turvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Kognitiivisen kuormituksen tutkimusta on kuitenkin verrattain vähän, pienillä aineistoilla ja harvoilta ammattialoilta. Työterveyslaitoksessa kehitettyä uudenlaista kognitiivisia osatekijöitä kartoittavaa kyselyä on käytetty tähän mennessä yli 70 organisaatiossa ja vastaajia osa-aineistoista on kertynyt lähes 11 000, niin sotealalta, teollisuudesta kuin asiantuntijatyöstä ja toimistoista. Aineisto sisältää kaikkiaan yli 200 muuttujaa. VIISIKKO-tutkimus koostuu osatutkimuksista, joissa avataan tämän aineiston avulla viisi uutta näkökulmaa aivotyöhön. Aineistoa käsitellään sekä korrelatiivisella asetelmalla tilastollisten mallien avulla että aineistolähtöisillä kvantitatiivisilla ja tekstiin perustuvilla menetelmillä. Tulosten avulla ymmärretään aikaisempaa paremmin työn kognitiivisia osatekijöitä, niiden vaihtelua eri aloilla ja niiden merkitystä kuormittumisen ja työn tuloksellisuuden kokonaisuudessa. Lisäksi tulokset piirtävät aikaisempaa tarkempaa kuvaa työprofiileista, jotka altistavat tai suojaavat kuormittumiselta. Tulokset myös nostavat esiin kuormittumisen ja työn sujuvuuden sanotuksia. Tutkimustulokset raportoidaan kansainvälisissä tiedejulkaisuissa ja ne tuodaan suomalaisen työelämän käyttöön viestintätoimenpiteillä sekä työelämätieto.fi -sivustolla aineistona, kirjoituksina ja tietografiikkoina.

Hankkeen vastuuhenkilö

Virpi Kalakoski

Tiedote

Aivotyön olosuhteilla on merkitystä työn sujuvuudelle ja hyvinvoinnille

Tiivistelmä

Viisikko-tutkimuksessa tarkasteltiin työtehtäviin liittyviä kognitiivisia eli aivotyön vaatimuksia aikaisempaa perusteellisemmin ja laajemmin. Näitä digiajan työn keskeisiä tekijöitä tutkittiin yli 11000 kyselyvastauksen ja yli 39 aivotyökysymyksen avulla. Tulokset toivat esiin 14 aivotyön erilaista vaatimusta. Aivotyön erilaiset tehtävät ovat yleisiä monella alalla, ja ne voidaan kokea niin innostavina kuin kuormittavina. Aivotyön vaativien olosuhteiden yleisyys ja koettu kognitiivinen kuormitus olivat yhteydessä koetun tuottavuuden, uupumuksen ja stressin ongelmiin. Työpaikoilla tarvitaan kognitiivisen ergonomian keinoja sekä kuormittavien olosuhteiden vähentämiseen että aivotyön erilaisten tehtävien tukemiseen.

Lähtökohdat

Digiajan työelämässä kognitiivinen kuormitus on keskeinen kuormituksen osa-alue lähes joka alalla. Tarkastelimme työn kognitiivisia tekijöitä kognitiivisen psykologian, työ- ja organisaatiopsykologian sekä johtamistutkimuksen laajan tutkimuskirjallisuuden kautta. Sovelsimme myös stressitutkimuksen malleja työn este- ja haastevaatimuksista. Uutta oli tarkastella laajaa joukkoa kognitiivisia tekijöitä tavallisilla työpaikoilla. Tavoitteena oli saada uutta tietoa aivotyöstä.

Aineisto

Aineistona oli Työterveyslaitoksen Aivotyökyselyllä kerätyt kyselyvastaukset vuosilta 2016–2019. Vastauksia oli yhteensä 11 488 työntekijältä erityisesti terveydenhuollosta sekä asiantuntija- ja toimistotyöstä. Aivotyökyselyssä vastaajat arvioivat 39 aivotyön vaatimuksiin liittyvän tekijän yleisyyttä sekä koettua innostavuutta tai kuormittavuutta. Lisäksi mukana oli muun muassa uupumukseen, stressiin ja itsearvioituun tuottavuuteen liittyviä kysymyksiä.

Menetelmät

Faktorianalyysin avulla tunnistimme 14 aivotyön osa-aluetta ja latentin profiilianalyysin avulla erilaisia aivotyöläisten ryhmiä. Regressiomalleilla tarkastelimme aivotyön osa-alueiden ja muiden tekijöiden yhteyttä koettuun tuottavuuteen, uupumukseen ja kognitiivisiin oireisiin. Mediaatiomalleilla selvitimme aivotyön esiintyvyyden ja koetun kuormittavuuden tai innostavuuden yhteyttä stressiin. Automaattisella sekä perinteisellä sisällönanalyysillä tarkasteltiin avovastauksia työn sujuvuudesta.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset toivat esiin työn kognitiivisten vaatimusten moninaisuuden ja yleisyyden päivittäisessä ja viikoittaisessa työssä. Erityisesti kognitiivista toimintaa vaikeuttavilla olosuhteilla oli yhteys uupumusoireiden ja koetun stressin korkeampaan tasoon, sekä koetun tuottavuuden matalampaan tasoon. Kuormittavia tekijöitä tulee vähentää ja myös kokemus kuormittumisesta on tärkeä huomioida. Avovastausten perusteella aivotyössä on paljon kuormitustekijöitä, joihin työntekijät eivät voi vaikuttaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksemme piirtää tarkan kuvan kognitiivisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä, ja tulokset kertovat kognitiivisen kuormituksen seurauksista. Työsuojelun ja työterveyshuollon toimijat ja työelämän asiantuntijat voivat uuden tiedon pohjalta perustella työpaikoilla, miksi kognitiivista kuormitusta on syytä hallita. Kognitiivisen kuormituksen lähteet ovat moninaisia ja niitä on syytä selvittää työpaikkatasolla. Kognitiivisen ergonomian kehittämiselle tarvitaan myös johdon tuki.

Aineisto

Virpi Kalakoski, Heidi Lahti, Teemu Paajanen, Teppo Valtonen, Suvi Ahtinen, Maarit Kauppi, Jarno Turunen, Anneli Ojajärvi, Kirsi Luokkala. Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko. Työterveyslaitos. Loppuraportti. 2022.
ISBN 978-952-391-044-7 (pdf) Avaa

Viisikko tulostiivistelmä infografiikoina Avaa