Virheet työelämässä voimaantumisen näkökulmasta

Hanketiedot

Hankenumero
115236

Hakija
Kristiina Niemi-Kaija

Toteuttaja
Kristiina Niemi-Kaija

Lisätietoja
Kristiina Niemi-Kaija
kristiina.niemi-kaija@jyu.fi

Toteutusaika
1.9.2015 - 31.8.2016

Työsuojelurahaston päätös
17.6.2015
30 900 euroa

Kokonaiskustannukset
30 900 euroa

Tulokset valmistuneet
31.8.2016

Tiivistelmä

Työelämässä on kuultavissa lukuisia kertomuksia siitä, kuinka tehokkuuteen ja täydelliseen suoritukseen pohjautuvat argumentit ohjaavat toimintaa. Samalla kokemukset näyttävät synnyttävän riittämättömyyden tunnetta työntekijöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka työntekijät suhtautuvat virheisiin työelämässä sekä sitä, minkälaisia voimaannuttavia näkökulmia konstruktiot pitävät sisällään. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mikä tukee yksilön ja työyhteisön työssä jaksamista epäonnistumisen hetkellä.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerätään haastattelemalla julkishallinnon työntekijöitä ja analysoidaan dekonstruktiivisella metodilla. Teoreettisena viitekehyksenä on organisaatioestetiikka. Tutkimuksen tuottama tieto lisää ymmärrystä siitä, kuinka voimme vahvistaa yksilöä aktiivisena toimijana sosiaalisessa ympäristössä työntekijöiden omaa ääntä kuunnellen. Samalla tutkimus tuottaa käytännön tietoa siitä, kuinka johtamisen käytännöissä on mahdollista edistää innostusta työyhteisössä sekä tukea työn tuottavuutta työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Tutkimuksen tieto on hyödynnettävissä syksyllä 2016. Hankkeen aikana kirjoitetaan kaksi artikkelikäsikirjoitusta. Lisäksi tutkimuksen tuloksia esitellään työelämän tutkimusta käsittelevissä seminaareissa sekä koulutustilaisuuksissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kristiina Niemi-Kaija

Tiedote

Opi puhumaan myös virheistä!

31.8.2016

Virheitä ei kannata pelätä eikä hävetä. Kun työpaikalla osataan keskustella myös epäonnistumisista, työntekijät voivat löytää yhteisen äänen ja he voivat uudenlaisen työkulttuurin.

Uudenlaisessa työkulttuurissa tärkeää ei ole se, kuka hallitsee työnsä parhaiten vaan yhteiset rohkeat yritykset ja ratkaisut. Kun työyhteisössä uskalletaan keskustella myös virheistä, vältetään kuppikuntia, kunnioitetaan jokaista omana itsenään ja ollaan armollisia, kun toinen on heikoimmillaan.  Kaikki tapahtuu hyvässä hengessä, ja työntekijät huolehtivat toisistaan.

Työntekijät löytävät myös yhteisen äänen, jossa erilaiset ristiriitaiset näkemykset voivat haastaa toisiaan. Työelämän kiireessä usein unohtuu, että toiminta on yhteispeliä. Työntekijät keskittyvät luomaan mielikuvaa itsestään täydellisenä suorittajana. Täydellisyys koetaan laaja-alaisena velvoitteena, jonka kukin saavuttaa tekemällä valintansa järkevästi pitämällä mielessään tavoitteet.

Tuoreen tutkimuksen oletuksena on, että yksilö tarvitsee visioita kokeakseen työnsä ja itsensä merkitykselliseksi. Samalla koetaan riittämättömyyttä, koska ei pystytä vastaamaan täydellisyyden vaatimuksiin. Pelkona on, että kuva omasta täydellisyydestä murenee muiden silmissä. 

Ratkaisut yhteisön käsiin

Tutkija, KTT Kristiina Niemi-Kaija tutki Uuraisten vanhuspalvelun työntekijöitä Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa. Haastateltujen kertomukset toivat esille vaihtoehtoisen esimerkin siitä, kuinka sosiaalinen dynamiikka vahvistaa työntekijöiden rohkeutta myös epävarmassa ympäristössä.

Yhteisön tuella ymmärrettiin sen rajallisuus, kuinka paljon työntekijä itse pystyy vaikuttamaan yllättäviin tilanteisiin. Yksilöä ei arvioitu täydellisyyden kriteereillä eikä tärkeätä ollut se, kuka hallitsee työnsä parhaiten tai on oikeassa. Ratkaisut ja osaaminen olivat yhteisön käsissä, eivät yksilön harteilla.

Tutkimuksen tulosten perusteella on tärkeätä rakentaa työkulttuuria, jossa kaikki uskaltavat keskustella myös epäonnistumisista. Ulospäinsuuntautunut sosiaalinen toiminta saattaa ihmisiä yhteen ystävyydessä, synnyttää myös rikkaampia lopputuloksia kuin yksilökeskeinen toiminta. Toiminta ei tällöin kapeudu ja vaihtoehtoisille näkemyksille löytyy tilaa. 

Rationaalisuus ei riitä

Työelämää ei voida kehittää yksinomaan rationaalisilla ja instrumentaalisilla käytännöillä, jotka eivät ota huomioon inhimillisen toiminnan monimutkaisuutta ja epävarmuutta.

Tutkijan mukaan tarvitsemme kieltä ja käsitteitä, joissa tehokkuus ei keskity vain yhteen ja ainoaan selkeään tulokseen vaan erilaisiin toimintatapoihin ja vaihtoehtoisiin lopputuloksiin.

Niemi-Kaijan tutkimusta on esitelty Työelämän tutkimuspäivillä marraskuussa 2015.

 

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Kristiina Niemi-Kaijan tutkimusta on esitelty Työelämän tutkimuspäivillä marraskuussa 2015. Avaa

Kristiina Niemi-Kaija and Iiris Aaltio (2019) Dealing with the Experience of Imperfection in a Finnish Public Sector Organization. Human Organization: Summer 2019, Vol. 78, No. 2, pp. 169-178. https://doi.org/10.17730/0018-7259.78.2.169

http://www.uta.fi/yky/tutkimus/konferenssit/tyoelamantutkimuspaivat/tyoryhmat/henkilostojohtaminen/ohjelmajaabstraktit.html