Voice Ergonomics Helsinki 2016

Tiivistelmä

5th Meeting of the Finnish Society for Voice Ergonomics, Occupational Voice and Working Environment Helsinki, September 9th – 10th 2016

Ääniergonomiassa työympäristöä tarkastellaan puheviestinnän eli puhumisen ja äänen tuottamisen sekä puheen kuulemisen ja erottamisen kannalta. Ääniergonomiset riskitekijät (melu, puutteellinen akustiikka, huono sisäilma, huonot työskentelyasennot, kuormittavat toimintakäytännöt, apuvälineiden puute) vaikeuttavat toimintaa, lisäävät äänihäiriön riskiä ja vaikeuttavat äänihäiriöistä toipumista, puheen kuulemista ja keskittymistä, riskitekijöiden vaikutuksesta muisti ja oppiminen huononevat sekä käytöshäiriöt lisääntyvät.

Symposiumin tavoitteena on jakaa tietoa ajankohtaista tutkimuksista ja tutkimustulosten hyödyntämisestä työelämässä. Symposium on suunnattu terveydenhuollon ja rakentamisen asiantuntijoille ja äänellisesti vaativassa työssä työskenteleville (esim. opettajille).

Luennoitsijoina toimivat alan huippuosaajat Suomesta, Ruotsista, Islannista, Iso-Britaniasta ja Italiasta. Symposiumin teemana ovat äänenkäytön haasteet opettajan työssä, luokkatilojen akustiikka sekä ääniergonomian keinot opettajien apuna.

Symposium pidetään Helsingissä 9.-10.9.2016

Lisätietoja: aaniergonomiaseura@gmail.com tai eevasala@gmail.com

Hankkeen vastuuhenkilö

Eeva Sala

Tiedote

Avokoulujen ääniergonomiset riskit huolettavat

Ääniergonomian asiantuntijat ovat huolissaan päiväkotien, koulujen ja erityisesti uuden pedagogiikan mukaisten avokoulujen meluisuudesta.

Tämä ääniergonominen huolenaihe nousi vahvasti esiin Voice Ergonomics Helsinki 2016 -symposiumissa, jonka Suomen Ääniergonomiaseura järjesti 9.–10. syyskuuta 2016.

Symposiumin teemana olivat äänenkäytön haasteet opettajan työssä, luokkatilojen akustiikka ja ääniergonomian keinot opettajien apuna.

Osallistujina oli puheterapeutteja, opiskelijoita, akustikkoja, lääkäreitä, Voice massage -terapeutteja, opettajia ja tutkijoita.

Työsuojelurahasto tuki symposiumin järjestämistä.

Opettajan käheä ääni vaikeuttaa oppimista

Ääniergonomialla tarkoitetaan työympäristön arviointia ja muokkaamista puhumisen ja äänen tuottamisen sekä toisaalta puheen kuulemisen ja kognitiivisten toimintojen eduksi.

Ympäristössä oppimista haittaavia tekijöitä ovat melu ja puutteellinen akustiikka, huono sisäilma, kuormittavat toimintakäytännöt, puutteelliset työskentelyasennot tai sopimattomat työvälineet. Lisäksi oppilailla on vaihtelevasti ominaisuuksia, jotka vaikuttavat siihen, kuin vahvasti ympäristötekijät haittaavat oppimista.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että melu on haitallista sekä opettajan että oppilaan työskentelylle. Opettajan ääni kuormittuu ja käheytyy. Melu haittaa lasten suoriutumista: oppimista, keskittymistä ja muistia.

Lisäksi opettajan käheän äänen on todettu vaikuttavan negatiivisesti oppilaiden kognitiiviseen suoriutumiseen.

Suomessa ja muualla Euroopassa tehdyt uudet tutkimukset osoittavat, että edelleenkään opetustilat eivät täytä vaatimuksia, jotka takaisivat esteettömän viestinnän ja hyvät ääniergonomiset olosuhteet, kuormittamattoman äänenkäytön ja häiriintymättömän kuuntelun, mahdollisuuden keskittymiseen ja hyvät muistin toiminnot.

Tutkittu tieto opetustilojen ominaisuuksista siirtyy heikosti koulujen suunnittelijoille ja rakentajille. Akustikkojen ammattiryhmä pitäisi ottaa mukaan uusien koulujen suunnitteluun jo aivan alkuvaiheessa. Vanhojenkin rakennusten akustiikkaa voidaan ja pitäisi parantaa saneeraustöiden yhteydessä.

Myös pedagogisilla valinnoilla ja toimintakäytännöillä on vaikutusta luokkahuoneiden meluisuuteen. Islantilaistutkimuksen mukaan käytöstapojen opettaminen ja niistä kiinni pitäminen on hyvä pedagoginen valinta meluisuuden vähentämiseksi.

Tutkimusten vaikutus Suomessa vähäistä

Viidettä kertaa järjestetyssä symposiumissa luennoi suomalaisten tutkijoiden lisäksi huippuasiantuntijoita Isosta-Britanniasta, Ruotsista, Islannista, Italiasta ja Latviasta. Suomi on yksi maailman johtavista ääniergonomian tutkimusmaista.

Suomessa ääniergonomian liittyvää tutkimusta on tehty 30 vuotta. Tutkimukseen on osallistunut monia tutkijaryhmiä. Kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa on ilmestynyt yli 70 artikkelia, ja väitöskirjoja on valmistunut seitsemän. Lisäksi on ilmestynyt kaksi käytännönläheistä opaskirjaa äänenkäyttäjille ja esimerkiksi työterveyden asiantuntijoille.

Dosentti Leena M. Rantala on itse tutkinut Suomessa koulujen ääniergonomiaa ja riskitekijöiden yhteyttä ääneen, lasten keskittymiseen ja käytöshäiriöihin. Hän esitti yhteenvedon Suomessa tehdystä ääniergonomiatutkimuksesta.

Siihen nähden, miten paljon Suomessa ääniergonomiatutkimusta on tehty verrattuna Ruotsiin, tutkimusten vaikutus on ollut hyvin vähäistä työsuojelun ja työterveyshuollon toimiin tai ammattitautilainsäädäntöön Ruotsin edistysaskeliin verrattuna.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Helsinki 9th September 2016 Avaa

http://www.aaniergonomiaseura.com/symposium-2016.html