Vuorotyön vaikutus psykofysiologiseen kuormittumiseen ja palautumiseen hoitajilla -väitöskirja

Tiivistelmä

Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta, joista toinen ja kolmas toteutetaan Työsuojelurahaston myöntämän tutkijastipendin avulla.

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on tunnistaa psykofysiologiseen palautumiseen vaikuttavia työhön, yksilöön sekä vapaa-aikaan ja uneen liittyviä tekijöitä hoito- ja opetustyössä. Toisessa ja kolmannessa osajulkaisussa tavoitteena on selvittää vuorotyön vaikutuksia psykofysiologiseen kuormittumiseen ja palautumiseen hoitajilla.

Keskeisinä menetelminä palautumisen mittaamiseen ja arviointiin käytetään pitkäkestoisia (24-36 tuntia) sykintätaajuuden ja sykevälivaihtelun rekisteröintejä yhdistettynä päiväkirjan täyttämiseen sekä kyselyihin.

Toisessa osajulkaisussa mitataan ja arvioidaan psykofysiologista kuormittumista ja palautumista pitkiä työvuoroja tekevällä hoitohenkilökunnalla suhteessa kahdeksan tunnin päivävuoroon sekä tunnistetaan työhön liittyviä palautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kolmannessa osajulkaisussa mitataan ja arvioidaan psykofysiologista kuormittumista ja palautumista vuorotyössä hoitohenkilökunnalla ennen vuorotyön ergonomian kehittämistä ja sen jälkeen sekä tunnistetaan työhön liittyviä palautumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Osajulkaisujen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2011 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Susanna Järvelin-Pasanen

Tiedote

Vuorotyö ja pitkät työvuorot tutkimuksen kohteena

Yliopisto-opettaja
Susanna Järvelin Itä-Suomen yliopistosta tutkii
väitöskirjatutkimuksessaan vuorotyön vaikutuksia hoitajilla ja
opetustyössä. Väitöskirjan tavoitteena on valmistua vuoden 2013
aikana. Työsuojelurahasto on osallistunut tutkimuksen
rahoittamiseen.

Väitöstyö tulee koostumaan neljästä osatutkimuksesta. Toisessa
osatutkimuksessa Järvelin selvitti, miten työvuoron pituus
vaikuttaa kuormittumiseen ja palautumiseen. Sykevälivaihtelun
perusteella tehdyt mittaukset osoittivat, että autonomisen
hermoston kuormittumisessa ei työvuoron pituudella ollut
merkitystä.

Aiemmin on toisaalla tutkittu sympaattisen hermoston
aktiivisuutta unen aikana. Tutkimukset osoittivat, että
sympaattisen hermoston aktiivisuus oli unen aikana suurempaa
riippumatta siitä, kuinka pitkän työvuoron koehenkilö oli tehnyt.
Työvuoron pituus ei siis vaikuttanut autonomisen hermoston
aktiivisuuteen. Järvelinin saamat tulokset ovat
samansuuntaiset.

Ergonomian vaikutus selvitettävänä

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa psykofysiologiseen
kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavia tekijöitä hoito- ja
opetustyössä. Tekijöitä tarkastellaan työn, yksilön, vapaa-ajan ja
unen näkökulmista.

Tutkimusaineisto kerättiin sykevaihteluun perustuvien mittausten
avulla. Psykofysiologisen kuormittumisen ja palautumisen
mittaamiseen ja arviointiin käytettiin pitkäkestoisia (36 tuntia)
sykintätaajuuden ja sykevälivaihtelun rekisteröintejä. Aineistoa
täydennettiin päiväkirjalla ja kyselylomakkeella.

Väitöstutkimuksen kolmannessa osassa selvitetään, miten
ergonomian kehittäminen vaikuttaa kuormittumiseen ja
palautumiseen.

Pitkiä työvuoroja käsittelevä käsikirjoitus on tarkoitus
lähettää tieteelliseen lehteen arvioitavaksi.

Stipendi tarjosi mahdollisuuden irrottautua omasta työstä ja
keskittyä kokopäiväisesti tutkimustyön tekemiseen, käsikirjoitusten
laatimiseen ja tieteellisten jatko-opintojen tekemiseen.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineisto

Opinnäytetyön loppuunsaattamisstipendi

114017. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=114017

: Työaika ja psykofysiologinen kuormittuminen hoito- ja opetustyössä -väitöskirjatyö