Vuorotyöunihäiriö – Seulonta ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon

Tiivistelmä

Arviolta joka kymmenes vuorotyöntekijä kärsii työaikoihin liittyvistä jatkuvista univaikeuksista, ns. vuorotyöunihäiriöstä. Häiriön kehittymiseen vaikuttavat tekijät tunnetaan heikosti ja häiriön tunnistaminen työterveyshuollossa on vaihtelevaa.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää työterveyshuoltoon kansalliset suositukset vuorotyöunihäiriön seulomiseksi ja diagnosoimiseksi käytössä olevia kyselymenetelmiä apuna käyttäen. Tuloksia voidaan soveltaa kaikilla vuorotyöaloilla. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa häiriöön voimakkaimmin yhteydessä olevia vuorojärjestelmiä ja niiden piirteitä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää vuorojärjestelmien kehittämisessä vuorotyön aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Tutkimusaineistona on Finnairin henkilöstön kohortin vuosina 2009 – 2010 kerätty seuranta-aineisto (n = 1485), jossa on monipuoliset tiedot mm. terveydestä, unesta, työajoista ja työvuoroihin liittyvistä univaikeuksista. Perusaineistosta valitaan kyselyjen ja haastattelujen perusteella 40 henkilöä joilla on todennäköinen vuorotyöunihäiriö ja 20 hyvin nukkuvaa verrokkia. Näille ryhmille tehdään uneen, vireyteen ja unirytmiin liittyvät kenttätutkimukset (EEG, aktigrafi, unipäiväkirja, reaktioaikatesti ja vireyskysely).

Tutkimus toteutetaan vuosien 2011 – 2013 aikana, jonka jälkeen tulokset ovat käytettävissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sampsa Puttonen

Tiedote

Kyselymenetelmä seuloo vuorotyöunihäiriöt

Vuorotyöunihäiriö tunnistetaan nykyisin puutteellisesti
terveydenhuollossa, ja yhtenäinen seulontamenetelmä vuorotyön
aiheuttamalle unihäiriölle on puuttunut.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen tulokset osoittivat, että
kyselymenetelmä soveltuu vuorotyöhön liittyvien uni- ja
vireystilaongelmien seulontaan. Tuloksia voidaan soveltaa kaikilla
vuorotyöaloilla. Työsuojelurahasto tuki tutkimusta
määrärahalla.

Työperäiset unihäiriöt yleistyneet

Viime vuosikymmenten aikana Suomessa on siirrytty yhä enemmän
24/7 avoinna olevaan yhteiskuntaan, mikä on vaikuttanut työn
tekemisen tapoihin ja ajoittumiseen. Tämä näkyy poikkeavien
työaikojen lisääntymisenä. Työperäiset unihäiriöt kuten univaje,
unettomuus ja väsymys ovat yleistyneet vuorotyön yleistyessä ja
työaikojen epäsäännöllistyessä.

Vaikka vuorojärjestelmiä on onnistuttu kehittämään
ergonomisemmiksi ja vähemmän yksilöä kuormittaviksi, toistuva
altistuminen sisäisen vuorokausirytmin kannalta väärin ajoittuville
työajoille voi johtaa vuorotyöunihäiriön kehittymiseen. Arviolta
joka kymmenes vuorotyöntekijä kärsii työaikoihin liittyvistä
jatkuvista univaikeuksista, niin sanotusta
vuorotyöunihäiriöstä.

Vuorotyöunihäiriön yksilöön ja ympäristöön liittyvät
ennustekijät ja vaikutukset terveyteen tunnetaan heikosti. Lisäksi
vuorotyöunihäiriö tunnistetaan puutteellisesti terveydenhuollossa.
Osin tämä selittyy sillä, ettei ole ollut käytettävissä yhtenäistä
seulontamenetelmää vuorotyön aiheuttamalle unihäiriölle.

Vireys- ja unitilahäiriöiden tunnistaminen on tärkeää etenkin
hyvää vireyttä edellyttävissä ja vastuullisuutta vaativissa
ammateissa, kuten terveydenhuollossa, kuljetus- ja liikennealalla
sekä raskaassa teollisuudessa, joissa altistutaan unihäiriöille ja
heikolle vireydelle johtuen yövuorojen yleisyydestä.

Kyselymenetelmän käyttökelpoisuutta selvitettiin

Tutkimuksessa verrattiin käytössä olevia menetelmiä vuorotyön
aiheuttaman uni- ja vireystilahäiriön luotettavalle
arvioinnille.

Lisänä aiempaan tutkimukseen selvitettiin kyselypohjaisten
seulontamenetelmien käyttökelpoisuutta vertaamalla niitä
luonnollisissa työ- ja vapaa-ajan jaksoissa kerättyihin
objektiivisiin ja subjektiivisiin tietoihin, joita oli saatu muun
muassa unipäiväkirjalla, vireyskyselyillä ja
aktigrafimittauksilla.

Lisäksi tarkasteltiin, mitkä uudet työhön ja yksilöön liittyvät
tekijät vaikuttivat vuorotyöunihäiriön riskiin.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 1209 kuljetus- ja liikennealan
eri ammateissa vuorotyötä tekevää työntekijää kolmessa eri
aineistossa, joista kaksi oli lentoyhtiön henkilöstön aineistoja ja
kolmas raideliikenteen henkilöstön aineisto.

Vuorotyöunihäiriöt lisäävät sairastavuutta

Tyypillisimpiä vuorotyöhön liittyviä uni- ja vireystilahäiriön
oireita ovat voimakas väsymys yövuorojen aikana, unen heikentynyt
laatu ennen aamuvuoroa ja voimakas väsymys aamuvuoron jälkeen.
Etenkin aikaiset aamuvuorot aiheuttivat paljon unettomuutta.

Henkilöt, joilla seulontamenetelmän perusteella arvioitiin
olevan vuorotyöunihäiriö, eivät kärsineet merkittävästä
univajeesta, mutta arvioivat unen tarpeensa suuremmaksi ja unen
laadun heikommaksi kuin oireettomat vuorotyöntekijät.

Vuorotyöunihäiriöryhmään kuuluvilla oli enemmän tuki- ja
liikuntaelimistön sairauksia sekä unilääkkeiden käyttöä. Lisäksi
vuorotyöunihäiriöryhmässä oli enemmän verenpainetautia ja

mielialalääkkeiden käyttöä verrattuna terveiden ryhmään.

Seulontamenetelmä, jossa uni- ja vireystilaongelmien ilmenemistä
kysyttiin sekä eri vuoroihin liittyvinä että loman aikana,
osoittautui toimivaksi menetelmäksi. Sen etuna
päiväkirjamenetelmään verrattuna oli kyky sulkea pois muita
unihäiriöitä ja työvuoroihin liittymättömiä uni- ja
vireystilaongelmia. Lisäksi menetelmää oli helppo käyttää.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Vanttola Päivi, Härmä Mikko, Sallinen Mikael, Hublin Christer, Virkkala Jussi, Merikanto Ilona, Niemelä Paula, Viitasalo Katriina, Puttonen Sampsa. 2013. Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon. Helsinki: Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-372-2 (nid.) ISBN 978-952-261-370-7 (PDF) Avaa

Härmä M, Vanttola P, Merikanto I, Puttonen S, Sallinen M, Hublin C, Virkkala J, Müller K. 2013. Shift work disorder in professional traffic: prevalence and association with objective and subjective sleep and sleepiness. The 21st International Symposium on Shiftwork and Working Time. Bahia, Brazil 4-8 November, 2013. Sleep Sci, 6(1):s9-s74.

Puttonen, S., Viitasalo, K., Härmä, M. 2012. Shift work sleep disturbances predict depressive symptomatology. The 21st Congress of the European Sleep Research Society ESRS 2012, Paris France. 4-8 September 2012.

Puttonen, S. 2012. Short- and long-term effects of shift work on cardiovascular function. Pineal Cell Biology. Links to circadian clocks, sleep and metabolism. Galveston TX, US. 29 January-3 February, 2012.

Härmä, M., Viitasalo, K., Puttonen, S. Age-friendly shift systems – do they exist? The 43rd Annual Nordic Ergonomics Society Conference, Oulu, Finland. 18-21 September 2011. Puttonen, S. Work related stress. ESC 2013, European Society of Cardiology. Amsterdam, Netherlands, 31 Aug 2013-04 Sep 2013.

Vanttola, P., Viitasalo, K., Härmä M. Puttonen, S. Association of shift work sleep disorder with increased leukocyte count. The 21st Congress of the European Sleep Research Society ESRS 2012, Paris France. 4-8 September 2012.

Vanttola P, Härmä M, Viitasalo K, Hublin C, Niemelä P, Sallinen M, Virkkala J, Puttonen S. 2013. Sleep in shift work disorder: findings from a field study. The 21st International Symposium on Shiftwork and Working Time. Bahia, Brazil 4-8 November, 2013. Sleep Sci, 6(1):s9-s74.