Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevista johtamiskäytännöistä eri sukupolviin kuuluvilla esimiehillä ja työntekijöillä. Tutkimuksessa selvitetään, millainen vuorovaikutussuhde tukee työhyvinvointia. Millaiset esimies- ja työyhteisötaidot rakentavat vuorovaikutteista johtamista? Millainen merkitys vuorovaikutteisella johtamisella on työuran jatkoaikeille?

Tutkimuksen taustaviitekehys liittyy aiempaan tutkimukseen eri sukupolvien tilanteesta työpaikalla, johtajuudesta vuorovaikutuksena sekä laaja-alaiseen käsitykseen työhyvinvoinnista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työuran jatkaminen on yhteydessä työhyvinvointiin ja että johtamiskäytännöt ja -tavat ovat oleellisia työssä jatkamisen edistäjiä.

Tutkimus on toimintatutkimus, jossa sovelletaan sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen kohteena on kaksi terveydenhuollon organisaatiota ja yksi teollisuusyritys. Dokumenttianalyysin avulla tarkastellaan organisaatioiden käytäntöjä ja kyselyllä kartoitetaan johtamisen ja työhyvinvoinnin tilaa. Arvostavan haastattelun periaattein toteutetuissa yksilö- ja ryhmähaastatteluissa selvitetään johtamiseen liittyviä menestystekijöitä työssä jatkamisen edistämiseksi. Tutkimus lisää tietoa johtamiskäytäntöjen kehittämisestä niin, että eri-ikäisten työssä jatkamista voidaan vahvistaa.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä loppuvuodesta 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja-Liisa Manka

Tiedote

Kaikenikäiset tarvitsevat työssä jatkamista tukevaa johtamista

Työhyvinvointia ja työssä jatkamista edistäviä
johtamiskäytäntöjä eivät tarvitse vain kokeneimmat työntekijät vaan
myös nuoret ja keski-ikäiset. Eri-ikäisten työhyvinvointia
edistävien johtamiskäytäntöjen luomiseen pitää panostaa, jotta
kaikenikäisillä työntekijöillä olisi riittävästi voimavaroja
selviytyä työnsä haasteista ja vaatimuksista.

Eri-ikäisten johtaminen pitää mieltää yhdeksi keskeiseksi
johtamisen osa-alueeksi. On virhe kuvitella, että vanhempien
työntekijöiden ikäjohtamisella kuitataan eri-ikäisten
johtaminen.

Kaikilla sukupolvilla hyvä ilmapiiri näyttäisi olevan tärkein
työuran jatkamiseen vaikuttava tekijä. Pitkälti sen jäljessä
tulevat työnteon mielekkyys, työyhteisön rakentaminen työntekijää
tukevaksi, kannustaminen ja palkitseminen sekä esimiehen tuki.

Tulokset käyvät ilmi kaksivuotisesta tutkimushankkeesta
Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen
keinona. Kyse oli toimintatutkimuksesta kolmessa
organisaatiossa. Hankkeessa syntyi eri-ikäisten johtamiseksi
työkaluja ja menetelmiä, joita lähiesimiehet voivat hyödyntää
työssään.

Tutkimuksen toteutti Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, joka
on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusyksikkö.
Vastuullisena johtajana hankkeessa toimi professori
Marja-Liisa Manka.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Kimmokkeena työurien pidentäminen

Tutkimuksen kimmokkeena on ollut ajankohtainen keskustelu
työurien pidentämisestä. Ikäjohtamisesta on puhuttu jo pitkään,
mutta nyt huomion kohteeksi ovat nousseet ikääntyneimpien lisäksi
myös nuoret ja keski-ikäiset.

Nuorten työelämään pääsyn tukeminen on tärkeätä suurten
nuorisotyöttömyyslukujen ja syrjäytymisen torjumiseksi. Myös
nuorten masennusoireiden kasvu ja varhainen
työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ovat huolestuttaneet
tutkijoita.

Nuorten tukeminen työelämän alkuvaiheissa on merkityksellistä,
jotta he saavat onnistumisen kokemuksia.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet heikkojen työolojen olevan
yhteydessä ennenaikaisiin eläkeaikomuksiin jo keski-iästä lähtien,
joten siitäkin syystä tutkimuksessa haluttiin ulottaa työssä
jatkamista koskeva keskustelu vanhimmista työntekijöistä myös
muihin ikäryhmiin.

Keskeiset haasteet työurien pidentämiseksi koskevat paitsi
ikääntyvien työssä pysymisen tukemista ja ennenaikaiselle
eläkkeelle jäämisen ehkäisyä, myös nuorten työelämään
kiinnittymisen vahvistamista sekä keski-ikäisten työhyvinvoinnin ja
työuran tukemista.



Sekä esimies- että työyhteisötaitoja

 

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset johtamiskäytännöt
tukevat eri-ikäisten työssä jatkamista ja työhyvinvointia.
Keskeisinä tutkimuskysymyksinä ovat: Millainen lähiesimiestyö tukee
eri-ikäisten työhyvinvointia? Millaiset esimies- ja
työyhteisötaidot ovat merkityksellisiä onnistuneessa
johtamisessa?

Tutkimuksessa johtajuuden ja työhyvinvoinnin tematiikkaa
lähestytään vastavuoroisuuden kautta: sekä esimiehillä että
työntekijöillä oletetaan olevan vastuuta työhyvinvoinnista ja
toimivan esimiestyön rakentamisesta. Tällöin esiin nousee
esimiestaitojen ohella myös työyhteisötaitojen merkitys.

Tutkimus on toimintatutkimus, jossa sovelletaan sekä määrällistä
että laadullista lähestymistapaa. Empiirinen aineisto koottiin
kolmesta erilaisesta organisaatiosta: putkialan yrityksestä,
keskussairaalasta ja sairaalan vanhusten laitoshoidosta.

Tarkoituksena oli saada hankkeen avulla tietoa, jota voidaan
hyödyntää kehitettäessä organisaatioiden johtamiskäytäntöjä siten,
että eri-ikäisten työssä jatkaminen voidaan varmistaa.

Tutkimus koostuu työhyvinvointia ja esimiestyön toimivuutta
selvittävästä taustakyselystä, esimiesten ja työntekijöiden
yksilöhaastatteluista sekä ryhmäkeskusteluista.

Tutkimuksessa käytetään arvostavaa haastattelua, mikä merkitsee
sitä, että keskitytään haastateltavien myönteisiin kokemuksiin
johtamisesta. Tavoitteena on saada selville kokemuksia tilanteista,
joissa on koettu lähiesimiestyön toimineen hyvin. Arvostavaa
haastattelua sovelletaan myös organisaatiokohtaisissa työpajoissa
jaetun ymmärryksen ja työyhteisöjen kehittämiseksi.

Vaatimattomia unelmia

Toimivaa lähiesimiestyötä kuvattiin ihmisten johtamisena, mikä
merkitsi työntekijöiden ja työn arjen käytäntöjen tuntemusta.

Tämä tuli esille myös arvostavaan haastatteluun sisältyneissä
unelmatyöpaikan kuvauksissa. Sekä työntekijöiden että esimiesten
unelmakuvauksissa oli huomionarvoista niiden tavallisuus ja
vaatimattomuus. Haastateltavat eivät visioineet korkealentoisia
ideaaleja vaan unelmat liittyvät pitkälti työpaikkojen ja
työyhteisöjen perustoimintaan.

Työmäärien toivottiin olevan kohtuullisia ja työnteon sujuvan
jouhevasti, työyhteisöltä toivottiin hyvää yhteishenkeä, esimiesten
haluttiin toimivan oikeudenmukaisesti ja työntekijää tukevasti.
Työntekijöille toivottiin vaikutusmahdollisuuksia työpaikan
asioihin, ja resurssien toivottiin olevan riittävät, jotta työtä
voitaisiin tehdä mahdollisimman hyvin.

Unelmakuvauksissa esiin nousseet asiat ovat hyvin pitkälle
työyhteisön toimivuuden perusasioita, joiden pitäisi jo toimia!
Kuvausten perusteella vaikuttaakin siltä, että työpaikoilla on
vielä paljon kehitettävää perusasioissa samoin kuin johtamisessa ja
työyhteisön toiminnassa.

Arvostavaa vuorovaikutusta

Tutkimustulosten mukaan hyvät johtamiskokemukset kiinnittyvät
erilaisiin esimiehen ja työntekijöiden välisiin vuorovaikutus- ja
kohtaamistilanteisiin. Toimiva esimiestyö merkitsee työntekijöiden
tuntemista, arvostavaa vuorovaikutusta ja vastuun ottamista
lähiesimiestyöstä.

Työntekijät painottavat esimiehen läsnäoloa eli työssä saatua
tukea ja työn käytäntöjen tuntemista. Vaikka myös esimiehet pitävät
tätä tärkeänä, nähdään mahdollisuudet olla läsnä työyhteisön
arjessa heikoiksi.

Työyhteisön toimivuus ja hyvä ilmapiiri ovat keskeinen työssä
jatkamiseen kannustava tekijä kaikissa ikäryhmissä.

Eri-ikäisten tarpeita

Tutkimustulosten perusteella eri-ikäisillä on tiettyjä
erityispiirteitä, jotka esimiehen on mahdollista havaita
toimiessaan vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa.

Nuorilla alle 30-vuotiailla korostui tukea antavan esimiestyön
merkitys: tällöin työn tekemiseen saa enemmän resursseja, mikä on
merkityksellistä, kun oma asiantuntemus on usein vähäisempää.
Esimieheltä samoin kuin koko työyhteisöltä odotettiin tukea, mutta
myös mahdollisuutta tuoda esille omia näkemyksiä ja keskustella
niistä.

Keski-ikäiset korostivat vaikutusmahdollisuuksien saamista
työhön. Yli 40-vuotiailla työssä jatkamista ennakoivat hyvät
kehittymismahdollisuudet työssä. Yhteisiä keskustelukäytäntöjä ja
vaikutusmahdollisuuksia tukeva esimiestyö tarjosi mahdollisuuksia
oman työn kehittämiseen. Etenkin yli 40-vuotiailla työyhteisön
sosiaalinen pääoma oli yhteydessä vähäisempiin työn
lopettamisaikeisiin.

Yli 50-vuotiailla korostui arvostava esimiestyö, jossa tehty työ
huomioitiin. Yli 50-vuotiaat halusivat myös vaikuttaa oman työnsä
organisointiin, niin että työ vastasi omaa osaamista ja
voimavaroja.

Keskeistä on kuunnella eri-ikäisten toiveita ja antaa
riittävästi voimavaroja selviytyä työn haasteista. Arvostava
vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä synnyttää
kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Työpaikoille hyödynnettäväksi

Tutkimus tuotti lukuisia kehittämisideoita, joita työpaikat
voivat hyödyntää työssään:

– Arvostavaa haastattelua voi hyödyntää työpaikan
kehittämisessä. Tällöin keskitytään jo toimiviin asioihin ja
pohditaan sitä, miten voidaan edelleen vahvistaa toimivia ja
työhyvinvointia tuottavia tekijöitä. Vuorovaikutuksellisten
työpaikkojen rakentamista edistää se, että keskitytään myönteisiin
kokemuksiin eikä jäädä pohtimaan vain ongelmia ja niiden syitä.

– Hankkeessa syntyi eri-ikäisten johtamiseksi työkaluja ja
menetelmiä, joita lähiesimiehet voivat hyödyntää työssään.

– Eri-ikäisten johtamisessa on olennaista arvostava kuuntelu:
kuunnellaan työntekijöiden kokemuksia työn tekemisen tilanteista,
siinä onnistumisista ja työntekoa haittaavista tekijöistä. Tällöin
tulee selvittää työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita ja toiveita
työn tekemiseen.

– Työyhteisössä tulee luoda yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt,
mikä edistää huomion kiinnittämistä eri-ikäisiä yhdistäviin
tekijöihin. Olennaista on, että esimiestyössä tuetaan jokaisen
mahdollisuutta osallistua tavoitteiden muotoilemiseen.

– Organisoimalla työtä yksilöiden lähtökohdat huomioon ottaen
annetaan jokaiselle työntekijälle mahdollisuus osallistua työn
tavoitteiden saavuttamiseen omilla vahvuuksillaan. Hankkeessa
tuotettiin erilaisia keinoja siitä, miten työtä voisi muokata
eri-ikäisten toiveet ja vahvuudet huomioon ottaen. Työn
organisointi yksilölähtöisesti edellyttää, että se tehdään
työyhteisössä oikeudenmukaisesti.

– Varmistetaan eri-ikäisille mielekkäät oppimis- ja
kehittymismahdollisuudet: osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen,
työssä oppimisen keinot, hiljaisen tiedon siirto, mentorointi ja
eri-ikäisten yhteistyön tukeminen.

– Tutkimuksen tuotoksena syntyi ideoita siihen, miten sekä
esimiehet että työyhteisön jäsenet voivat edistää eri-ikäisten
johtamisen onnistumista ja tukea työyhteisön hyvinvointia.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Julkaisu Sanna Nuutinen, Kirsi Heikkilä-Tammi, Marja-Liisa Manka, Laura Bordi. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona. Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tampere. ISBN 978-951-44-9032-3 (painettu) ISBN 978-951-44-9033-0 (pdf) Avaa

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/25884 Avaa