Vuorovaikutusosaaminen kansainvälisten yritysten johtoryhmätyössä -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kehittää kansainvälisten yritysten johtoryhmätyötä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jäsennän tutkimuksessani vuorovaikutusosaamista johtoryhmätyössä ja tutkin, miten kansainvälisten yritysten johtoryhmätyötä tulisi kehittää. Tutkimuksessani haen vastausta siihen, miten vuorovaikutusosaaminen ilmenee ja minkälaista vuorovaikutusosaamista johtoryhmätyössä tarvitaan sekä miten vuorovaikutusosaamista voidaan kehittää johtoryhmätyössä.

Tutkimus toteutetaan toimintatutkimuksena ja aineistonkeruu tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen aineisto koostuu kansainvälisten johtoryhmien jäsenten haastatteluista. Haastateltavana olevat johtoryhmän jäsenet kuvaavat johtoryhmänsä vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen haasteita sekä minkälaista vuorovaikutusta he pitävät hyvänä.

Toinen aineistonkeruun vaihe toteutetaan kolmen kansainvälisen yrityksen johtoryhmän kehittämisprosessina. Toisen tutkimusvaiheen aineisto koostuu kansainvälisten yritysten johtoryhmien autenttisen vuorovaikutuksen videoinnista, ryhmähaastatteluista ja havainnointiaineistosta.

Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää heti aineistonkeruun aikana ja tulokset raportoidaan välittömästi tutkimukseen osallistuville johtoryhmille. Ensimmäisen aineistonkeruun vaiheen tulokset raportoidaan syksyllä 2013 ja toisen aineistonkeruun vaiheen tulokset keväällä 2014.

Tutkimus jätetään esitarkastukseen keväällä 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eerika Hedman

Tiedote

Johtoryhmän olisi kehitettävä vuorovaikutustaan

Johtoryhmätyössä pitäisi käsitellä aktiivisesti
johtoryhmätyön vuorovaikutushaasteita. Kehittäminen olisi
liitettävä kiinteäksi osaksi johtoryhmän käytänteitä.
Vuorovaikutuksen kehittäminen esimerkiksi osana johtoryhmän
kokouskäytänteitä voi kehittää myös johtoryhmän jäsenten
vuorovaikutusosaamista.

Näin hahmottaa filosofian maisteri, viestintä- ja
vuorovaikutuskonsultti
Eerika Hedman väitöskirjansa tulosten pohjalta.
Hedman tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistolle. Työ on tarkoitus
jättää esitarkastukseen vuoden 2014 lopulla.

Työsuojelurahasto on tukenut Hedmanin väitöstä stipendillä.
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kehittää kansainvälisten
yritysten johtoryhmätyötä vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Todelliset mielipiteet kokouksen ulkopuolella

Stipendikauden aikana aineistonkeruun ensimmäinen vaihe
saatettiin päätökseen.

Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella johtoryhmän jäsenillä
on hyvin samankaltaisia kokemuksia sekä vuorovaikutusosaamisesta
että vuorovaikutuksen haasteista johtoryhmätyössä.

Haastateltujen johtoryhmän jäsenten mukaan johtoryhmän
vuorovaikutusta haastaa muun muassa se, että johtoryhmän yhteinen
tavoite ei ole aina selkeä. Toisinaan johtoryhmän jäsenten
roolikohtaiset tavoitteet ajavat yhteisen tavoitteen ohi.

Lisäksi kokouksissa osallistuminen ei ole usein tasapuolista,
vaan todelliset mielipiteet ilmaistaan kokousten ulkopuolella, kun
vuorovaikutus on epävirallisempaa.

Osallistuminen vaikuttaa johtoryhmän päätöksentekoon, jolloin
päätöksenteko voi tapahtua kokouksen ulkopuolella. Silloin kaikki
johtoryhmän jäsenet eivät pääse osallistumaan.

Kehittämiseen ei ole käytänteissä aikaa

Johtoryhmän vetäjällä on keskeinen rooli johtoryhmän
vuorovaikutuksen muokkaajana, sillä haastateltujen mukaan hän
pystyy vaikuttamaan yleiseen vuorovaikutusilmapiiriin ja
vuorovaikutuksen kehittämiseen.

Toisaalta haastateltavat myös totesivat, että hyvin toimivassa
johtoryhmässä vetäjän rooli ei välttämättä ole niin keskeinen.

Vuorovaikutuksen jatkuva kehittäminen koettiin tärkeäksi, mutta
siihen ei virallisissa johtoryhmän käytänteissä ja rakenteissa ole
juurikaan aikaa, vaan kehittämiseen pureudutaan monesti
epävirallisemmassa ympäristössä johtoryhmän kehittämispäivillä,
kerran tai pari vuodessa.

Vuorovaikutus parani kehittämisinterventioissa

Toisen aineistonkeruun vaiheen Hedman aloitti tammikuussa 2014,
ja se jatkuu edelleen.

Kolmen kansainvälisen johtoryhmän sijaan hän toteuttaa
tutkimuksen yhden kansainvälisen johtoryhmän case-tutkimuksena,
mikä mahdollistaa pidempiaikaisen kehittämisen ja syvemmän
ymmärryksen yhden johtoryhmän ja yrityksen kanssa.

Kehittämistyötä on tehty yksilö- ja ryhmätasolla. Se on
sisältänyt henkilökohtaisia haastatteluja ja coachingia,
johtoryhmäkokousten havainnointia ja videointia sekä kokousten
osana toteutettuja kehittämistyöpajoja.

Alustavien tulosten mukaan tutkimukseen osallistuvan johtoryhmän
vuorovaikutus on parantunut kehittämisinterventioissa:
päätöksenteko on selkiytynyt, osallistuminen kokouksissa on
aktiivisempaa, ja kokousten yleinen ilmapiiri on muuttunut
positiivisempaan suuntaan.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Hedman Eerika. 2015. Facilitating leadership team communication. University of Jyväskylä. Jyväskylä studies in humanities 266. ISBN 978-951-39-6390-3 (PDF) ISSN 1459-4331 ISBN 978-951-39-6389-7 (nid.) ISSN 1459-4323 http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6390-3 Avaa

Jyväskylän yliopiston väitöstiedote, 5.12.2015. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/10/tapahtuma-2015-10-28-12-53-57-571747