Work, Employment & Society Conference 2010, 7.-9.9.2010, Iso-Britannia

Tiivistelmä

Work, Employment & Society-konferenssissa Brightonissa 9.9.2010 esitettävä paperi pohjautuu Työsuojelurahaston rahoittaman ”Työelämän laatu ja laadun arviointi” –projektin tutkimustuloksiin.
Tutkimuksessamme tarkastelemme suomalaisen aikasarja-aineiston avulla työelämän laadun muutosta eri palkansaajaryhmissä, erityisesti kiinnittäen huomiota eri sosioekonomisessa asemassa olevien nais- ja miestyöntekijöiden kokemuksiin. Lisäksi tavoitteenamme on peilata tuloksiamme kansainväliseen työelämän laatu-keskusteluun: koskevatko kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut työn laadun muutostrendit suomalaista työelämää? Tutkimusaineistoina käytämme vuosien 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008 työolotutkimuksia.

Omien tutkimustulosten tiedottamisen lisäksi tarkoituksena on avata keskustelua työelämän laadun polarisaatiosta ja erisuuntaisesta kehityksestä eri maissa sekä saada tutkimuksestamme arvokasta palautetta kollegoilta. Toivomme esiintymisen edistävän mahdollisuuksia julkaista paperiin pohjautuva tieteellinen artikkeli kansainvälisessä referee-julkaisussa. Lisäksi konferenssissa päivitetään tietämystä tuoreimmasta korkeatasoisesta eurooppalaisesta työelämätutkimuksesta ja luoda tutkimustyössä tärkeitä verkostoja oman alan toimijoiden kanssa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Armi Mustosmäki

Tiedote

Palkansaajien ammattiasemaerot kaventuneet

Tutkija, tohtorikoulutettava
Armi Hartikainen osallistui 7.–9. syyskuuta 2010
brittien sosiologiyhdistyksen ja Work, Employment & Society
-tiedelehden järjestämään konferenssiin, jonka teema oli talouden
epävarmuus. Hartikainen esitteli tutkimusta, jonka mukaan Suomessa
palkansaajien sosioekonomiset erot ovat kaventuneet. Konferenssi
järjestettiin Brightonin yliopistossa. Työsuojelurahasto tuki
Hartikaisen matkaa Isoon-Britanniaan stipendillä.

 

Hartikaisen esitys pohjautui Työsuojelurahaston rahoittaman
Työelämän laatu ja laadun arviointi -hankkeen (108103) tuloksiin.
Esityksen muut kirjoittajat ovat
Timo Anttila ja
Jouko Nätti.

 

Hankkeen tutkijat paneutuivat eri sosioekonomisissa asemissa
olevien työntekijöiden kokemuksiin. Tutkijat hyödynsivät vuosien
1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008 työolotutkimuksia. Lisäksi he
peilasivat tuloksia kansainväliseen keskusteluun työelämän
laadusta.

 

Työntekijöiden mahdollisuudet parantuneet

 

Tutkijat havaitsivat, että miehet ja korkeasti koulutetut ovat
olleet ja ovat edelleen vahvimpia kehittymis-, koulutus- ja
vaikuttamismahdollisuuksiltaan.

 

Tutkijat painottavat, että ylemmät toimihenkilöt eivät enää
raportoi parannuksista. Tätä vastoin myönteisimmin ovat kehittyneet
työntekijöiden mahdollisuudet kehittyä ja vaikuttaa työhönsä. Tämä
kaventaa eri asemassa olevien eroja.

 

Työelämäkeskustelua ovat leimanneet kielteiset kehityskulut, kuten
kiireen haittaavuus ja työn epävarmuus. Nämä eivät enää
2000-luvulla erottele eri asemassa olevia, vaan koskettavat kaikkia
palkansaajaryhmiä lähes yhtäläisesti.

 

Suomi hyvä poikkeus Euroopassa

 

Brightonissa Armi Hartikaisen esityksestä keskustelutti eniten
Suomen työelämän erityisyys. Meillä sosioekonominen kuilu on
pienenemään päin, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

 

Vaan Pohjoismaiden edistykselliset tasa-arvopyrkimykset eivät
juuri näy Suomenkaan työelämässä. Tutkijat sanovat, että
sukupuolten muuttumattomuus työelämän laatuasioissa pysyy
hämmästyttävästi.

 

Konferenssi järjestettiin kahdeksatta kertaa. Mukana oli paljon
sekä kokeneita että aloittelevia tutkijoita. Hartikainen
luonnehtii, että näin syntyi innostava tapahtuma.

Toimittaja
Hannu Kaskinen