Work engagement: Psychometrical, psychosocial, and psychophysiological approach -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
112330

Hakija
Piia Seppälä

Toteuttaja
Piia Seppälä

Lisätietoja
Piia Seppälä
piia.seppala@ttl.fi

Toteutusaika
1.1.2013 - 31.3.2013

Työsuojelurahaston päätös
2.11.2012
7 500 euroa

Kokonaiskustannukset
7 500 euroa

Tulokset valmistuneet
31.3.2013

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on tutkia myönteistä työhyvinvointia kuvaavaa työn imu -käsitettä kolmesta erilaisesta: psykometrisesta, psykososiaalisesta ja psykofysiologisesta näkökulmasta käsin. Tarkalleen ottaen tavoitteena on 1) validoida työn imua mittaava ”UWES” -kyselylomake suomalaisessa aineistossa, 2) tarkastella työn imun pysyvyyttä, 3) selvittää työn imun ja työn psykososiaalisten voimavarojen välistä yhteyttä ja tämän yhteyden voimakkuutta ja 4) tutkia työn imun yhteyksiä autonomisen hermoston tervettä toimintaa kuvaaviin osoittimiin (sykevaihtelu).

Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnetään kuuden suomalaisen tutkimushankkeen yhteydessä kerättyjä poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimusaineistoja, objektiivisen ja subjektiivisen tiedon yhdistämistä sekä monipuolisia tilastomenetelmiä. Väitöskirjatutkimus koostuu kolmesta kansainvälisestä tieteellisestä artikkelista ja niiden yhteenveto-osuudesta.

Tutkimus tuottaa tietoa siitä, kuinka työn imu -mittaria tulisi hyödyntää suomalaisten työntekijöiden työhyvinvoinnin arvioinnissa alasta ja ammattiryhmästä riippumatta, kuinka pysyvä ilmiö työn imu on, miten ja kuinka paljon työn imua voidaan edistää työn psykososiaalisilla voimavaroilla ja onko työn imulla yhteyksiä sydämen sykevaihteluun.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä tieteellisessä tutkimuksessa että käytännön työssä työhyvinvinvoinnin edistämisessä. Väitöskirjatutkimus on tarkoitus lähettää esitarkastukseen helmikuussa 2013.

Hankkeen vastuuhenkilö

Piia Seppälä

Tiedote

Työssä on aineksia terveyteen

31.3.2013

Työterveyslaitoksen tutkija
Piia Seppälä tutkii psykologian väitöskirjassaan
myönteistä työhyvinvointia kuvaavaa työn imu -käsitettä
psykometrisesti, psykososiaalisesti ja psykofysiologisesti. Työn
imun sisältämää tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista voi
Seppälän mukaan mitata luotettavasti kyselylomakkeella. Työn imu
voi edistää jopa sydämen terveyttä. Työsuojelurahaston
loppuunsaattamisstipendin ansiosta Seppälä työsti
artikkeliväitöskirjansa yhteenveto-osuuden.

Seppälä hyödyntää kuudessa tutkimushankkeessa kerättyjä
aineistoja, jotka on kerätty 2001–2010 Suomen työpaikoilta.
Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista ja niiden
yhteenveto-osuudesta.

Lomake sai pätevän leiman

Seppälä testasi työn imu -mittarin lyhyen version,
suomenkielisen UWES-9 (Utrecht Work Engagement
Scale)-kyselylomakkeen.

Työn imu on moniulotteinen ilmiö. Seppälä kuvailee sen koostuvan
kolmesta voimakkaasti toisiinsa liittyvästä ulottuvuudesta:
tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Seppälän
tulosten mukaan näitä ulottuvuuksia voi arvioida luotettavasti
mittarin suomenkielisellä versiolla.

Työn imua voidaan kokea ammattiryhmästä tai ammattialasta
riippumatta; työn imua kokivat noin kerran viikossa niin johtajat
kuin siivoojat.

Työn imu pysyy

Seppälä toteaa työn imun varsin pysyväksi työn tunne- ja
motivaatiotilaksi. Lisäksi työn imun kokemukset ennakoivat
myöhempiä työn imun kokemuksia: Ensimmäinen mittaus osoitti noin
70-prosenttisesti samaa kuin kolme vuotta myöhempi mittaus. Lisäksi
työn imun kokonaisvaihtelusta noin kaksi kolmasosaa pysyi
ajankohdasta toiseen.

Tutkimus paljasti, että työn imun kokemusten pysyvyyttä
määrittää pitkälti yksilön ominaisuuksiin ja pysyviin työoloihin
pohjautuva yksilöllinen perustaso. Sitä voivat lannistaa vain
säännölliset ja pitkäkestoiset haitat.

Niinpä työssä tulisi olla voimavaroja riittävän usein ja
riittävän pitkästi, jotta työn imun tasapainotilaan voi vaikuttaa.
Seppälä päätteleekin, että työn ja työyhteisön myönteisiä
voimavaroja kannattaa vaalia alituiseen. Tämä on tärkeä huomio, kun
pohditaan työn imuun vaikuttavien kehittämishankkeiden kestoa.

Voimavaroista ammennettavaa

Piia Seppälä selvitti niin ikään työn imun ja työn
psykososiaalisten voimavarojen yhteyttä. Vaikka työn imu on jopa
seitsemän vuoden ajanjaksolla melko pysyvä ja pitkäkestoinen
mielentila, Seppälän mukaan työn imua voi silti edistää.

Työn imuun nivoutuvat työn psykososiaaliset voimavarat. Työn
voimavarat ovat arkisia: esimiehen tuki ja palaute, työpaikan
rohkaiseva ja rento ilmapiiri sekä työn selkeät tavoitteet.

Vuorovaikutussuhde ei ole vain yhdensuuntainen, vaan työntekijän
kokema työn imu voi myös edistää työn voimavaroja. Toisin sanoen
työn imua kokevat työntekijät voivat osin myös luoda omat työn
voimavaransa. Tämä on tärkeä havainto, kun keskustellaan siitä,
kuinka työntekijät jatkaisivat motivoituneina nykyistä pidempään
työelämässä.

Pomon tukea ja palautetta voi ja kannattaa siis pyytää
muulloinkin kuin kehityskeskusteluissa. Vastaavasti työpaikan
myönteinen ilmapiiri on jokaisen työntekijän vastuulla.

Työn imun ja työn voimavarojen vuorovaikutussuhde ei tässä eikä
aiemmissa tutkimuksissa ole havaittu vahvaksi. Seppälä suosittaa
selvittämään, mitkä ovat kunkin ammatin työn imulle tärkeimmät
voimavarat. Joka työssä on aineksia työn imun kokemiseen.

Myös sydämessä tuntuu

Seppälä tutki myös työn imun yhteyksiä sydämen
sykevälivaihteluun, joka kertoo autonomisen hermoston
terveydestä.

Työn imulla näyttää olevan yhteys sydämen autonomisen hermoston
tasapainoiseen ja joustavaan säätelyyn työaikana.

Yleensä työhyvinvointitutkimuksessa paneudutaan siihen, kuinka
työhön liittyvät kielteiset ajatukset ja kokemukset saavat
työntekijät sairaiksi. Seppälän väitöskirjassa on poikkeava eli
myönteinen näkökulma: Työllä voisi olla jopa terveyshyötyjä.

Seppälän väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.
elokuuta 2013.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Seppälä Piia. 2013. Work Engagement. Psychometrical, Psychosocial, and Psychophysiological Approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 475, 77 s., Jyväskylä 2013, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-5300-3 (nid.), ISBN 978-951-39-5301-0 (pdf). Myynti: Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö: (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi Avaa