Yhteisen kulttuurin rakentaminen systeemistä näkökulmaa hyödyntäen

Tiivistelmä

Tavoitteet

Tukiprosessin tavoitteina on:
1. Synnyttää ymmärrystä kulttuurieroista ja tukea yhteisen kulttuurin rakentumista uudessa osuuskaupassa. Tässä otetaan huomioon myös kielelliset taustatekijät (suomenruotsalaisuus l. ruotsinkielisyys ja suomenkielisyys).
2. Tukea henkilöstöä muutosprosessissa ja uusien toimintatapojen löytämisessä sekä käyttöönotossa.
3. Tukea johtoa integraatioprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa.
4. Tukea esimiehiä integraatioprosessin toteutuksessa.
5. Tuottaa kirjallista materiaalia organisaation tilanteesta, jonka pohjalta mm. hallintoneuvosto voi arvioida hankkeen etenemistä.

Lisäksi hanke toimii materiaalina systeemisen konstellaation tutkimuksessa (hanke nro 111075).

Menetelmät
Menetelminä käytetään ryhmädialogia, systeemistä konstellaatiota, yksilöhaastatteluita, sosiometrisiä kuvauksia, kirjoituksia henkilöstölehteen ja toiminnallisia menetelmiä.

Prosessi koostuu neljästä vaiheesta:
1. Aloitus
2. Integraation valmistelu
3. Integraation tuki
4. Yhteisen kulttuurin rakentaminen

Menetelmien teoreettisena viitekehyksenä ovat dialogitutkimukset (esim. Roman, 2005), organisaatiokulttuurin teoriat (esim. Schein, 2004) ja systeemisen konstellaation teoria (esim. Roman, 2011). Lisäksi toiminnalliset menetelmät pohjautuvat psykodraamateorioihin.

Ensimmäisen vaiheen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2011. Lopulliset tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Arto Piela

Tiedote

Uusi alueosuuskauppa rakensi yhteistä kulttuuria

Uusi S-ryhmän alueosuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag onnistui
rakentamaan yhteistä kulttuuria vaativassa fuusiossa. Yhteisen
kulttuurin synnyttämisessä ei päästy alkuun luentoja kuuntelemalla
vaan kokemuksellisesti, systeemisen konstellaation menetelmää
käyttäen.

Muutos vietiin läpi kehittämishankkeessa, jossa ulkopuolisina
asiantuntijana toimi TkT
Jani Roman Dialogi-instituutista.

Roman on erikoistunut organisaatiokulttuurikysymyksiin
fuusioissa ja etenkin systeemisen konstellaation menetelmään.
Menetelmän avulla organisaatioista saadaan sellaista näkymätöntä
esiin, joka voi vaikuttaa merkittävästi organisaation
toimintakykyyn (katso esimerkiksi hanke 110306).

Hanke kehitti organisaation sisäistä vuorovaikutusta, lähensi
henkilöstön suhdetta ylimpään johtoon, tutustutti ihmisiä poikki
organisaation, lisäsi turvallisuutta muutostilanteessa, auttoi
tunnistamaan ongelmakohtia ja etsimään niihin ratkaisuja, kehitti
johtoryhmän toimintaa, hitsasi yhteen toimipaikkojen ihmisiä ja
synnytti yhteistä identiteettiä läpi uuden osuuskaupan.

Työsuojelurahasto tuki kehittämishanketta.

Tukea muutokseen

Osuuskauppa Osla ja Osuuskunta Varuboden yhdistyivät
Varuboden-Osla Handelslagiksi 1. heinäkuuta 2011. Uusi
alueosuuskauppa toimii Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.
Varuboden-Osla työllistää noin 1 300 kaupan alan
ammattilaista.

Kehittämishankkeen tavoitteina oli:

1) Synnyttää ymmärrystä kulttuurieroista ja tukea yhteisen
kulttuurin rakentumista uudessa osuuskaupassa. Tässä otettiin
huomioon myös kielelliset taustatekijät (ruotsin- ja
suomenkielisyys).

2) Tukea henkilöstöä muutosprosessissa ja uusien toimintatapojen
löytämisessä sekä käyttöönotossa.

3) Tukea johtoa integraatioprosessin suunnittelussa ja
toteutuksessa.

4) Tukea esimiehiä integraatioprosessin toteutuksessa.

5) Tuottaa kirjallista materiaalia organisaation tilanteesta,
jonka pohjalta muun muassa hallintoneuvosto voi arvioida hankkeen
etenemistä.

Hanke käynnistyi jo ennen fuusiota helmikuussa 2011. Yhteisen
kulttuurin rakentumista seurattiin hankkeen nimissä
liiketoiminta-alueittain vielä fuusion jälkeen aina marraskuuhun
2012.

Love Boat -seminaari murroskohtana

Hanke kosketti koko henkilöstöä – myös edustajistoa ja
hallitusta – ja piti sisällään useita tilaisuuksia ja
tapahtumia.

Ensimmäiset kuusi kuukautta yhdistymisen jälkeen ilmapiiri oli
alkanut kiristyä, ja henkilökunta oli kuormittunutta. Käänteeksi
monien tilaisuuksien joukosta muodostui sadan avainhenkilön
risteily, joka sai nimen Love Boat.

Risteilyllä ylin johto otti näkyvän roolin, ja jokainen
osallistuja sai osallistua ja työstää organisaation kysymyksiä.
Keskeisenä tavoitteena oli tutustua rennossa ilmapiirissä.

Johto näytteli arjen ongelmatilanteita, joista oli koottu tietoa
esimiehiltä, valitsemalla muutamia teemoja ja rakentamalla niistä
lyhyitä näytelmiä. Viimeisenä oli johtoryhmän parodia omasta
toiminnastaan. Siitä vielä näyteltiin ”oikea” versio, joka
alleviivasi organisaation arvoja.

Koko seminaarissa ei näytetty yhtään kalvoa. Sen sijaan kaikki
toiminta ja tekeminen ilmensivät sitä, mikä koettiin tärkeäksi:
vuorovaikutusta, tekemisen hauskuutta ja uskallusta laittaa itsensä
likoon mahdollisesta mokaamisesta välittämättä.

Johtoryhmän heittäytyminen vaikutti osallistujiin suuresti.
Lisäksi he kokivat, että heidän ongelmansa on kuultu ja niihin on
paneuduttu.

Vanha jäi taakse

Seminaari päättyi rituaaliin, jossa kaikki sata ihmistä
kääntyivät katsomaan neljää tyhjää tuolia. Kaksi tuoleista edusti
vanhoja osuuskauppoja ja kaksi niiden edellisiä johtajia. Tuolit
symboloivat kaikkia niitä ihmisiä ja sitä työtä, jotka
osuuskauppojen historiaan kuului.

Rituaalissa luettiin pieni teksti. Se johdatteli ihmiset
tuntemaan arvostusta sitä työtä kohtaan, jota jokainen on tehnyt –
myös toisessa osuuskaupassa. Sitten päästettiin nämä osuuskaupat
lepoon ja pyydettiin vanhoja työntekijöitä katsomaan
ystävällisesti, kun nyt toimitaan uusin tavoin.

Rituaalin päättyessä useilla oli kyyneleitä silmissään.
Osallistujat kertoivat, että kokemus oli ollut vahva ja vasta nyt
he ymmärsivät, että vanha oli jäänyt taakse.

Love Boatin jälkeen alkoi uusi vaihe, jossa kielteisyys selvästi
vaihtui myönteisyydeksi. Alkoi myös kahden ison tapahtuman
valmistelu syksyksi 2012: vastaava ryhmä uudestaan ja koko
henkilöstön tilaisuus.

Tuntemuksen tasolta näkyviin

Hankkeessa järjestettiin Love Boat -seminaarin lisäksi
ryhmähaastatteluja ja dialogeja, organisaatiokulttuurien
analysointia ryhmätilaisuuksien pohjalta, johtoryhmän tilaisuuksia
ja esimieskoulutusta.

Lisäksi jokaisesta toimipaikasta tehtiin videoesittely ja
järjestettiin koko henkilöstön tilaisuus.

 

  

Teoreettisena viitekehyksenä olivat dialogitutkimukset,
organisaatiokulttuurin teoriat ja systeemisen konstellaation
teoria, jonka on kehittänyt itävaltalainen
Bert Hellinger. Lisäksi toiminnalliset menetelmät
pohjautuvat psykodraamateorioihin.

Systeeminen konstellaatio näyttää tuottavan totuudenmukaisen
diagnoosin organisaation tilasta ja auttavan yritysjohtoa löytämään
uusia keinoja edistää organisaationsa hyvinvointia.

Lisäksi menetelmän kokemuksellisuus auttaa rakentamaan
luottamusta ja avoimuutta, sillä menetelmä haastaa rohkeuteen
tarkastella asioita, jotka ovat tuntemuksen tasolla mutta joita ei
välttämättä kukaan ole suoraan ilmaissut. Siten menetelmä voi
auttaa johtoa syventämään keskinäistä vuorovaikutusta sekä
suhdettaan muuhun organisaatioon.

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Tutkimus- ja kehityshanke 110306 Systeeminen konstellaatio organisaation kehittämisen menetelmänä. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=110306