Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä

Tiivistelmä

Työsuojelua koskevat säännökset ja niiden noudattamisen valvonta ovat merkittäviä työpaikkojen turvallisuuteen tähtääviä ohjauskeinoja. Vuonna 1995 työturvallisuusrikos kriminalisoitiin ensi kertaa rikoslaissa, rikoksen tunnusmerkistön saadessa sisältönsä pitkälti työturvallisuuslaista. Vuonna 2003 puolestaan säädettiin oikeushenkilön rangaistusvastuu koskemaan myös työturvallisuusrikoksia. Kun aikaisemmin rangaistusvastuu voitiin kohdistaa vain yksilöön, oli se nyt lakiuudistuksen myötä mahdollista kohdistaa myös työnantajana toimivaan organisaatioon.

Oikeussosiologian ja työelämän muutoksia koskevan tutkimuksen näkökulmia yhdistämällä tutkimus tuottaa tietoa siitä, millä tavoin yhtäältä työelämää ja toisaalta työturvallisuuden käsitettä koskevat muutokset näyttäytyvät lainsäädännössä ja työturvallisuusrikoksiin liittyvissä tuomioissa. Analysoimalla kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti lakihankkeita ja niistä käytyjä keskusteluja sekä tuomioistuinratkaisuja, tuotamme uutta tietoa työelämän käytäntöihin vaikuttavan lainsäädännön taustatekijöistä, implementaatiosta, toimivuudesta sekä rangaistusvastuun kohdentamisesta. Tutkimus tähtää siihen, että työsuojelun vastuukysymyksiä ymmärrettäisin entistä paremmin. Tulokset auttavat organisaatioita kehittämään kulttuuriaan kohti jatkuvan työsuojelun tavoitetta sekä luomaan entistä tehokkaampia toimintamalleja erilaisten työturvallisuusriskien hallintaan.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä loppuvuodesta 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Alvesalo-Kuusi

Tiedote

Yhteisösakot työturvarikoksista pieniä ja harvinaisia

Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että yksilöitä rangaistaan työturvallisuusrikoksista selvästi useammin kuin yhteisöjä. Vuosina 2010–2014 yhteisösakko työturvallisuuden laiminlyönnistä tuomittiin 152 yksityiselle yritykselle ja kahdelle muulle yhteisölle, mutta työturvallisuustuomion sai 805 henkilöä.

Useimmiten rangaistaan keskijohtoa tai työnjohtajia, vaikka he eivät käytä suurinta valtaa yhteisönsä työturvallisuuspäätöksissä. Keskimäärin sakko oli 1 170 euroa henkilöltä.

Työturvallisuusrikoksista annettujen yhteisösakkotuomioiden määrä on silti 2006–2014 kasvanut seitsemästä lähes neljäänkymmeneen vuosittaiseen tapaukseen.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Vakavistakin rikoksista lievät sakot

Tuomituissa yhteisöissä rikottiin useimmin työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja työntekijälle annettavaa opetusta.

Tuomittuja tapauksia taustoitti usein jopa vuosia kestänyt työturvallisuuden laiminlyönti.

Tutkituissa tapauksissa 131 henkilöä vammautui ja 12 henkilöä kuoli. Kuolemista seitsemän syynä oli työnantajan laiminlyönneistä johtuva putoaminen.

Yhteisösakotusta on sovellettu työturvallisuusrikoksiin vuodesta 2003, mutta edelleen sakot ovat lieviä verrattuna rikosten vakavuuteen. Keskimääräinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksissa oli 2010–2014 vain 10 700 euroa.

Tuomittujen talous yleensä kunnossa

Yli puolet tuomituista kuului liikevaihdoltaan yli kymmenen miljoonan euron yrityksiin, vain 14 prosenttia tuomituista yrityksistä jäi alle miljoonan euron liikevaihdon.

Tuomituista yrityksistä taloudeltaan heikkoja – tuomiota edeltävä tilikausi näytti tappiota – oli vain 32 prosenttia. Tuomittujen yritysten vakavaraisuusprosentti oli keskimäärin 31.

Tutkijat luonnehtivat, että yhteisösakot ovat mitättömiä suhteutettuina yhteisön taloudelliseen tulokseen.

Taloudessa vahva on oikeudessa vahva

Tutkijat päättelevät, että vaikutusvaltaisten yhteiskunnallisten toimijoiden tuomitseminen heidän vakavista laiminlyönneistään on edelleen vaikeaa. Toimija, jolla on taloudellista valtaa, pystyy erinomaisesti vaikuttamaan itseään koskevaan lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen.

Tutkijat kirjoittivat analysoimistaan lainsäädäntöhistorian dokumenteista ja tuomioasiakirjoista useita tieteellisiä artikkeleita ja konferenssiesityksiä.

Tuloksista on vuonna 2016 kerrottu muun muassa Sosiologipäivillä, Työterveyslaitoksella, syyttäjien koulutustapahtumassa, työsuojeluviranomaisille ja Suomen lakimiesyhdistyksen jäsenille.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Alvesalo-Kuusi, Anne; Lähteenmäki, Liisa; Janhonen, Minna; Tapani, Jussi; Räsänen, Tuula. . Loppuraportti. 64 sivua. Työterveyslaitos 2017. ISBN 978-952-261-688-3 (nid.), ISBN 978-952-261-637-6 (pdf) Avaa

Yhteisöjä sakotetaan työturvallisuus­rikoksista. Tiedon sillan verkkosivusto. 9.4.2018. https://tiedonsilta.fi/yhteisoja-sakotetaan-tyoturvallisuusrikoksista/