Yhteistoiminta – tie kestävään menestykseen

Tiivistelmä

Kirjan tavoitteena on auttaa yrityksiä parantamaan yhteistoimintaansa ja tuoda esille yt-lain todellinen henki. Siinä perustellaan, miksi hyvin toimiva yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä on yrityksen pitkäkestoisen menestyksen, tuottavuuden, kannattavuuden ja hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeää. Kirjassa kuvaillaan elävien tarinoiden kautta, kuinka menestyvät ja hyvinvoivat yritykset ovat onnistuneet luomaan hyvän yhteistoiminnan. Yritysten johtajat ja henkilöstön edustajat kertovat mm.yhteistoiminnan rakentamisesta, arvoista, pelisäännöistä ja virallisista ja epävirallisista yhteistoiminnan muodoista. Kirja sisältää myös asiantuntijahaastatteluja ja yhteenvedon keskeisimmistä asioista, jotka tuntuvat olevan hyvän yhteistoiminnan rakennusaineita. Kirja valmistuu syksyllä 2010.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tero Lahdes

Tiedote

Hyvällä yhteistoiminnalla menestykseen

Menestyminen globaalissa kilpailussa vaatii suomalaisilta
yrityksiltä nopeaa reagointikykyä, joustavuutta, uusia
innovaatioita, tuottavuutta ja parempaa työn laatua. Nämä
ominaisuudet saavutetaan vain johdon ja henkilöstön hyvällä
yhteistoiminnalla.

Yhteistoiminnan kivijalkana ovat perusarvot kuten rehellisyys,
oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja toisten ihmisten
kunnioittaminen. Hyvän yhteistoiminnan rakentaminen vaatii paljon
vuorovaikutusta ja kaikkien osapuolten aitoa kuuntelemista. Näin
saadaan työyhteisöissä uinuva potentiaali käyttöön.

Tero Lahdes on kuvannut kirjassaan
SAMASSA VENEESSÄ – tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta
elävien tarinoiden avulla, kuinka menestyvät ja hyvinvoivat
yritykset ovat onnistuneet luomaan hyvän yhteistoiminnan.
Työsuojelurahasto tuki stipendillä kirjan kirjoittamista.

Kirjan tavoitteena on auttaa yrityksiä parantamaan
yhteistoimintaansa sekä puhdistaa yhteistoimintalain tahriintunut
maine ja nostaa esiin lain todellinen henki.

1970-luvun loppupuolella voimaan tulleen yt-lain perusideana on,
että kun työnantaja informoi ja käy vuoropuhelua henkilöstönsä
kanssa, asiat eivät tule yllätyksenä, ja muutoksen vastustus
vähenee. Yt-lain merkitys kehittämislakina on sittemmin hämärtynyt
suurelle osalle yrityksiä, ja laki on tullut tunnetuksi lähinnä
irtisanomis- ja lomautuslakina.

Kirjassa perustellaan, miksi hyvin toimiva yhteistoiminta
työnantajan ja henkilöstön välillä on tärkeää yrityksen
pitkäkestoisen menestyksen, tuottavuuden, kannattavuuden ja
hyvinvoinnin kannalta.

Kirjassa on kahdeksan yritystapausta, kolme julkisen hallinnon
tapausta ja 21 asiantuntijahaastattelua. Kirjan päähuomio on johdon
ja henkilöstön edustajien välisessä yhteistoiminnassa, mutta kirja
käsittelee yhteistoimintaa myös laajemmin.

Kirjan tarinoissa johtajat, henkilöstön edustajat ja
asiantuntijat kertovat omin sanoin, miten johdon ja henkilöstön
välinen yhteistoiminta on saatu sujumaan, miten vaikeistakin
muutosprosesseista selviydytään ja miten organisaatiosta luodaan
hyvinvoiva ja tehokas.

Kirja on tarkoitettu johtajille, luottamusmiehille, henkilöstön
kehittäjille ja kaikille muille työyhteisöjen jäsenille. Kirjan
esimerkkien tarkoituksena on antaa lukijoille uusia oivalluksia ja
innostusta kehittää omia ja työyhteisönsä yhteistyötaitoja.

Kirjaa voi lukea haluamassaan järjestyksessä ja käyttää myös
työkirjana. Tarinoiden lopussa on kirjoitustilaa ideoille,
päätöksille ja oivalluksille, jotka syntyvät tarinaa lukiessa.

Helposti toteutettavia kehittämisideoita

Hyvä yhteistoiminta perustuu yksinkertaisille ja luonnollisille
asioille. Ne on vain tuotava riittävän usein ja selvästi esille,
jotta ne juurtuvat päivittäiseen toimintaan.

Haastatteluissa esiin nousseita perusarvoja olivat rehellisyys,
oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja toisten ihmisten
kunnioittaminen. Ilman niiden toteutumista ei synny hyvää
yhteistoimintaa. Rehellinen ja avoin asioiden käsittely tuo parhaan
tuloksen.

Hyvän yhteistoiminnan piirteinä haastateltavat mainitsivat
säännöllisen informoinnin, runsaan vuorovaikutuksen, selkeät
tavoitteet, vastuut ja yhdessä sovitut pelisäännöt sekä
sitoutumisen ja keskinäisen luottamuksen.

Henkilöstö pidetään koko ajan tietoisena työyhteisön
tilanteesta. Informointi on säännöllistä, selkeää ja
kaksisuuntaista. Asioista keskustellaan paljon. Informaatio
annetaan riittävän ajoissa, jotta henkilöstöllä on aikaa sopeutua
muutoksiin.

Johto kunnioittaa ja arvostaa luottamusmiehen asemaa ja työtä
sekä ylläpitää jatkuvaa keskusteluyhteyttä pääluottamusmiehen tai
henkilöstön edustajan kanssa. Johto ja luottamustoimi ennakoivat
tulevia muutoksia ja suunnittelevat yhdessä tarvittavia toimia.

Koko työyhteisö on runsaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Asiat
käsitellään asioina, niitä ei oteta henkilökohtaisesti.

Työyhteisössä on asetettu selkeät tavoitteet ja vastuut sekä
sovittu yhdessä pelisäännöistä. Jokaisen tietoja ja taitoja
käytetään toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Jokainen saa
vaikuttaa omaan työhönsä. Johtaja orkestroi yhteistä tekemistä
kuuntelemalla, keskustelemalla ja ohjaamalla – oman persoonansa
kautta.

Henkilöstö on oppinut yhdessä hyvät työyhteisötaidot.
Työntekijät sitoutuvat yhteisten päämäärien saavuttamiseen,
osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen, jakavat tietoa,
tukevat esimiestään ja työtovereitaan sekä kunnioittavat yhteisiä
arvoja ja pelisääntöjä.

Työyhteisössä luotetaan toisen vilpittömään mieleen ja kykyyn
hoitaa sovitut tehtävät. Uusia innovaatioita syntyy hyvän
vuorovaikutuksen tuloksena. Tietoa jaetaan paljon ja uudet ideat on
helppo tuoda esille.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Tero Lahdes. 2011. SAMASSA VENEESSÄ – tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta. Solar Solutions Oy, Helsinki. ISBN 978-952-92-9769-6 Suoramyynti: http://www.solarsolutions.fi