Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Tiivistelmä

Yritysten taloudellinen ja toiminnallinen panostus henkilöstön työkyvyn hallintaan, kuten myös työkyvyttömyydestä aiheutuneet kustannukset vaihtelevat suuresti. Vaihtelua selittäviä tekijöitä tunnetaan huonosti.

Tutkimuksessa selvitetään, eroavatko suurten yritysten toimintatavat, työterveysyhteistyö ja yhteistyö muiden työkyvyttömyyden ehkäisyyn osallistuvien tahojen kanssa yrityksissä, joissa työkyvyttömyyskustannukset ovat matalat verrattuna niihin, joissa ne ovat korkeat.

Kohdeyrityksistä kerätään tiedot henkilöstöstä, liiketoiminnasta, rahallisesta panostuksesta työympäristön tuvallisuuteen ja henkilöstön työkykyyn sekä tiedot sairauspoissaolo-, työkyvyttömyyseläke- ja työtapaturmakuluista tilikausittain vuosilta 2008 – 2012.

Työkykyjohtamista, sisäistä yhteistyötä ja yhteistyötä työterveys-huollon ja tapaturma- ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa selvitetään kyselyllä, yksilöhaastatteluilla ja hakemalla tietoa yrityksen asiakirjoista. Kysely-, haastattelu ja asiakirjatiedot yhdistetään ja työkykyjohtaminen ja toimintaprosessit arvioidaan tutkimusta varten kehitetyn työkykyjohtamisen laatukriteeristön mukaisesti. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa kohdeyritykset jaotellaan henkilöstöpanostusten ja työkyvyttömyyskustannusten suhteen neljään ryhmään ja osassa tehdään työkykyjohtamisesta ja toimintaprosessien vastaavien henkilöiden ryhmähaastattelu.

Hankkeen loppuraportti ja suositukset vaikuttavimmista toimintamalleista julkaistaan elokuussa 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Timo Leino

Tiedote

Työkyvyttömyyden väheneminen toisi kansantalouteen merkittävän säästön

Työkyvyttömyyden kustannukset muodostavat merkittävän menoerän yrityksille, ja yritysten työkykyjohtaminen vaihtelee paljon. Työkyvyttömyyskustannuksissa on kuitenkin saavutettavissa säästöä etenkin, jos yritys parantaa yhteistyön mahdollisuuksia, tuo strategiset tavoitteensa käytäntöön ja kohdentaa toimenpiteet keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. Lisäksi monitoimijaista yhteistyötä on tuettava tiedonkululla ja koordinaatiolla.

Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jota rahoitti Työsuojelurahasto. Tutkimushanke oli nimeltään Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa.

Sairauspoissaolot merkittävä kustannuserä

Työterveyslaitos tutki työkykyjohtamisen eroja, työkyvyttömyyden ehkäisyyn tehtyjä investointeja ja työkyvyttömyyskustannuksia moniaineistoisella ja -menetelmäisellä tutkimuksella. Tutkimukseen osallistui 10 yritystä ja yhteensä 20 taloudellista yksikköä.

Työterveyslaitoksen mukaan yritykset käyttivät vuosina 2010–2013 työkyvyttömyyden ehkäisyyn keskimäärin 900 euroa henkilötyövuotta kohti. Vaihtelu oli kuitenkin suurta, sillä investoinnit vaihtelivat välillä 71–3400 euroa.

Työkyvyttömyyskustannukset muodostuivat sairauspoissaoloista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työkyvyttömyyseläkemaksuista. Niiden suuruus oli keskimäärin 2600 euroa samalla ajanjaksolla. Sairauspoissaolojen välittömät kustannukset muodostivat suurimman menoerän, sillä niiden osuus työkyvyttömyyskustannuksista oli 50–85 prosenttia.

Seuranta-aikana yritykset lisäsivät investointejaan työkyvyttömyyden ehkäisyyn 0,25–1,5 prosenttia. Osa yrityksistä onnistui saavuttamaan nettohyötyä investoinneillaan työkyvyttömyyden ehkäisyyn.

Sijoitettu euro tulee takaisin

Tutkituissa suurissa yrityksissä työkyvyttömyyskustannusten muutos merkitsi satojentuhansien tai jopa miljoonien eurojen hyötyä tai kulua vuositasolla. Menestyvät yritykset olivat pääosin lisänneet investointejaan työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Mikäli parhaiten menestyneiden yritysten käytännöt ja kustannuskehitys yleistettäisiin Suomen kansantalouden tasolle, syntyvä säästö olisi jopa 800 miljoonaa euroa. Jos tämä summa menisi kokonaisuudessaan bruttokansantuotteen lisäykseen, bruttokansantuote kasvaisi noin 0,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta.

Työterveyslaitos tähdentää, että yritysten on oltava tietoisia työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyistä investoinneista ja työkyvyttömyysmenoista, jotta niiden johto voi kohdentaa voimavaroja oikein. Sairauspoissaolojen määrän ohella huomiota täytyy kiinnittää niiden syihin, kestoon ja kustannusvaikutukseen.

Tulokset kiinnostavat alan toimijoita

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -hankkeessa kerättiin tietoa henkilöstöstä, liiketoiminnasta, investoinneista työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja työkyvyttömyyskustannuksista. Tiedon lähteinä olivat yritysten henkilöstöhallinto ja Tekemättömän työn kustannukset -seurantatutkimus. Työkykyjohtamisen käytäntöjä, rakenteita ja resursseja, työkykyjohtamisen prosesseja sekä sisäistä ja ulkoista yhteistyötä selvitettiin yrityksissä tehdyillä kyselyillä ja ryhmähaastatteluilla. Kustakin yrityksestä tehtiin lisäksi tapauskuvaus.

Tutkimuksen tulokset ovat kiinnostaneet laajasti yrityksissä, työterveyshuolloissa ja vakuutusyhtiöissä.

Toimittaja
Elina Mattila-Niemi

Aineisto

Pehkonen, Irmeli; Turunen, Jarno; Juvonen-Posti, Pirjo; Henriksson, Lea; Vihtonen, Tiina; Seppänen, Johanna; Liira, Juha; Uitti, Jukka; Leino, Timo: . Loppuraportti. Juvenes Print, Tampere, 2017. ISBN 978-952-261-729-3 (nid.) ISBN 978-952-261-727-9 (PDF) Avaa