Yksilöllisten alttiustekijöiden merkitys rakennustyöntekijöiden vaikean asbestoosin ja emfyseeman synnyssä

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkitaan, selittävätkö tiettyjen entsyymien ja muiden proteiinien perinnöllisesti määräytyvät ominaisuudet yksilöiden välisiä eroja tupakansavuun ja asbestialtistumiseen liittyvien keuhkomuutosten ja -sairauksien synnyssä.

Tutkimusaineistomme koostuu asbestille ja tupakansavulle altistuneista rakennustyöntekijöistä sekä työikäisistä väestöverrokeista. Rakennustyöntekijöille on tehty huolelliset kliiniset ja radiologiset tutkimukset, joissa heidän keuhkoistaan on löydetty mm. eriasteisia emfyseemaan ja fibroosiin liittyviä muutoksia, pleuran plakkeja ja toiminnallisia häiriöitä. Kaikista tutkittavista on käytettävissä DNA-näyte, josta määritetään 32 tutkimuksemme kannalta mielenkiintoista monimuotoisuuskohtaa 12 eri geenistä.

Tutkimus tuo tärkeää uutta tietoa asbestialtistumisen aiheuttamien sairauksien ja emfyseeman syntymekanismeista. Mikäli myös emfyseeman kehittyminen, ainakin erityisen herkillä yksilöillä, voidaan osoittaa liittyvän asbestialtistumiseen, sillä voi olla merkitystä asbestitautien korvattavuuden parantamisessa niillä potilailla, joilla asbestoosimuutoksiin liittyy merkittävässä määrin myös emfyseemamuutoksia.

Hankkeen tulosten avulla työntekijöitä voidaan suojella paremmin, terveystarkastukset voidaan suunnitella yksilöllisemmin ja ammattitauteja voidaan tunnistaa tarkemmin. Lisäksi työlääketieteellisesti merkittävät havainnot on tarkoitus ottaa käyttöön ammattitautidiagnostiikassa ja altistuneiden seurannassa sekä lääkäreiden koulutuksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ari Hirvonen

Tiedote

Asbestisairastumisen ja keuhkolaajentuman syntymekanismeihin lisävalaistusta

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat tutkineet työperäisen asbestialtistumisen aiheuttamien sairauksien ja emfyseeman eli keuhkolaajentuman syntymekanismeja. Tutkijat osoittavat, että yksilölliseen sairastumisriskiin voivat vaikuttaa niin sidekudosta muokkaavat entsyymit, luonnolliseen immuunivasteeseen liittyvät proteiinit, tulehdusvälittäjäaineet kuin geenien monimuotoisuus.

Erityisesti sidekudoksen hajottamiseen osallistuvien proteiinien yhteydestä keuhkolaajentuman ja sen alatyyppien syntyyn saatiin vahvistusta. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Saatu uusi tieto auttaa suojelemaan työntekijöitä, kun tieto otetaan huomioon altistuneiden seurannassa. Uusi tieto auttanee myös suunnittelemaan työntekijöiden terveystarkastukset aiempaa yksilöllisemmin.

Tekijät kehottavat loppuraportissaan, että työlääketieteellisesti merkittävät havainnot sisällytettäisiin työterveyslääkäreiden koulutukseen. Tuloksia voitaneen myös soveltaa ammattitautidiagnostiikassa, kunhan ne on varmennettu jatkotutkimuksilla.

Laajennus aiemmille tutkimuksille

Jo 2005–2006 Työterveyslaitoksella (TSR 105091) oli selvitetty rakennustyöntekijöiden asbestialtistumiseen liittyvien keuhkosairauksien yksilöllisiä piirteitä. Tuolloin tutkittiin kuuden vierasaineiden aineenvaihduntaentsyymin geenin monimuotoisuuden ja asbestoosin eli asbestipölykeuhkon yhteyttä. Tutkimusaineisto koostui asbestille altistuneista rakennustyöntekijöistä, jotka olivat käyneet HRCT (ohutleikekerroskuvaus)-seulontatutkimuksessa 1995–1998.

Vuonna 2010 kasvatettiin sekä tutkimusaineiston kokoa että määritettävien geenimuotojen määrää (TSR 109374). Tutkittavaksi otettiin monet tulehdukseen ja keuhkoahtaumatautiin aiemmin liitettyjen proteiinien geenimuodot.

Tutkijat kartoittivat, altistavatko nämä geenimuodot asbestille ja muuttavatko ne tupakoitsijoiden keuhkoja. Näin voitiin sekä varmistaa aiempia löydöksiä että löytää uusia yksilöllisiä alttiustekijöitä asbestialtistumiselle ja tupakointiin liittyville keuhkosairauksille.

Uusi geenitieto, uudet täsmätutkimukset

Geenitieto lisääntyy jatkuvasti. Jatkotutkimuksille on aihetta sitä mukaa, kun olennaisten geenien toiminnallisista monimuotoisuuskohdista saadaan lisätietoa.

Työterveyslaitoksen aiempien tutkimusten jälkeen oli tullut runsaasti uutta tietoa perimänlaajuisista vaikutustutkimuksista, mutta niiden tuloksia piti varmistaa kohdennetuilla tutkimuksilla.

Nyt tutkimusaineisto koostui asbestille ja tupakansavulle altistuneesta 951 rakennustyöntekijästä, jotka oli huolellisesti tutkittu Työterveyslaitoksella 1996–1997 ja 2003–2004.

Tutkittavista 352:lla oli todettu muutoksia keuhkolaajentumassa ja 750:lla sidekudosmuutoksia. Kaikista työntekijöistä oli kerätty verinäyte, josta oli eristetty DNA. Geenianalyysit tehtiin 33 keuhkomuutosten mielenkiintoisimmille monimuotoisuuskohdille, jotka sijaitsivat 14 geenissä.

Lisäksi tutkittiin aiemmin tutkimattomia monimuotoisuuskohtia. Näin parannettiin kuvaa yksilöllisten erojen merkityksestä sairastavuudessa asbestoosiin ja emfyseemaan.

Hyötyä myös nanotutkimukseen

Tutkijoiden mukaan hankkeen tuloksia voitaneen hyödyntää myös nanokuitujen terveyshaittojen selvittämisessä. Pitkät ja jäykät moniseinäisten nanoputkikimppujen muodostamat kuidut kun aiheuttavat hiirten keuhkoissa asbestiin rinnastuvia vaikutuksia.

Hankkeessa valmistui 2013 Mari Kukkosen väitöskirja perinnöllisyystieteestä. Lisäksi hankkeen tuloksia on raportoitu kansainvälisessä tieteellisessä kokouksessa ja monissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Hirvonen, Ari; Tiili, Emmi. – loppuraportti. Työterveyslaitos.2017. 28 sivua. ISBN 978-952-261-715-6 (nid.) ISBN 978-952-261-716-3 (pdf). Avaa