Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteistoiminnallinen kehittämishanke

Hanketiedot

Hankenumero
110446

Hakija
Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Toteuttaja
Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Lisätietoja
Katariina Bergbacka
katariina.bergbacka@evl.fi

Toteutusaika
1.12.2010 - 1.6.2012

Työsuojelurahaston päätös
30.11.2010
14 900 euroa

Kokonaiskustannukset
29 800 euroa

Tulokset valmistuneet
1.6.2012

Tiivistelmä

Iisalmen, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Varpaisjärven seurakunnat muodostavat Ylä-Savon seurakuntayhtymän 1.1.2011 lukien. Seurakuntien yhteinen jäsenmäärä on noin 36 000. Iisalmen seurakunta on kooltaan noin puolet koko yhtymästä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää seurakuntatyöyhteisön johtamisrakennetta mm. luomalla toimiva työnjohtojärjestelmä seurakunnissa työskenteleville, mutta yhtymän palveluksessa oleville työntekijöille, tarkentaa seurakuntayhtymän ja seurakuntien väliset valta- ja vastuusuhteet, luoda yhtymään syntyville uusille kollegiaalisille työyhteisöille (kiinteistötyöntekijät jne.) yksittäisten työntekijöiden työtä ja osaamista tukevat toimintarakenteet, luoda mallit ristiriitojen ratkaisuun sekä tukea luottamukseen perustuvaa toiminta- ja päätöksentekokulttuuria edunvalvontakulttuurin sijaan.

Ylä-Savon seurakuntayhtymän kehittämishanke toteutetaan 1.1.2011–31.5.2012 yhteistoiminnalli-sella kehittämistavalla. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Sirpa Syväsen väitöstutkimuksen (2003) ja sen jälkeisten jatkotutkimusten (2005-2010) teoreettista viitekehystä ja hyödynnetään niiden tuloksia ja kehittämismetodeja.

Tulokset ovat käytettävissä hankkeen päätyttyä 31.5.2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katariina Bergbacka

Tiedote

Uusi seurakuntayhtymä rakensi yhteistoiminnalle vahvan perustan

1.6.2012

Ylä-Savon seurakuntayhtymä kehitti johtamista, uuden
toimintamallin ja yhteisiä toimintatapoja. Uusia välineitä saatiin
myös ristiriitojen hallintaan ja varhaiseen puuttumiseen
ongelmatilanteisiin. Lähtölaukauksena kehittämistyölle oli uuden
seurakuntayhtymän muodostaminen. Työsuojelurahasto osallistui
kehittämisprojektin rahoittamiseen.

Ylä-Savon seurakuntayhtymä koostuu useista sisäkkäisistä
työyhteisöistä ja tämä asettaa erityisiä haasteita työyhteisöjen ja
yhteistyön kehittämiselle. Vaikka kehittämistyön kohteena oli koko
henkilöstö, painopiste oli uusissa työntekijöissä ja esimiestyötä
tekevissä.

Yksilöllisiin työorientaatioihin, valintoihin ja arvoihin
perustuva työkulttuuri asettaa monenlaisia haasteita
yhteisöllisyydelle, yhteistoiminnalle ja yhteiselle vastuulle. Näin
rakentuvassa työyhteisössä on tarpeen sopia yhteisistä arvoista,
toimintaperiaatteista ja pelisäännöistä. Myös voimavarojen
tasapuolisesta jaosta on tärkeä luoda yhteinen käsitys.

Seurakuntayhteisöiden johtamisrakenne ja -kulttuuri kaipasi
kehittämistä. Seurakuntayhtymän ja seurakuntien väliset valta- ja
vastuusuhteet haluttiin selkiyttää ja luoda toimiva
työnjohtojärjestelmä. Esimiesasemassa olevat henkilöt kehittivät
johtamistaitojaan. Uusille syntyville työyhteisöille luotiin
toimintarakenteet, jotka tukevat yksittäisten työntekijöiden työtä
ja osaamista.

Vapaaehtoinen yhdistyminen helpotti kehitystyötä

Vapaaehtoiselta pohjalta syntyneen seurakuntayhtymän henkilöstö
halusi ottaa mahdollisimman suuren hyödyn irti yhteistyöstä.
Toiminta- ja päätöksentekokulttuurin perustaksi haluttiin luottamus
edunvalvontakulttuurin sijasta, ja tarpeellisiksi koetuista
yhteisistä pelisäännöistä sovittiin. Ristiriitojen ratkaisuun
luotiin malli ja kehitettiin varhaisen puuttumisen menetelmää.
Samalla panostettiin luottamuksen ilmapiirin rakentumiseen niin,
että ilmapiiri sallii myös vaikeiden asioiden käsittelyn.
Kehityskeskustelujärjestelmä kehitettiin koko seurakuntayhtymän
kattavaksi ja henkilöstön näkökulman huomioonottavaksi
työkaluksi.

Iisalmen, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Varpaisjärven
seurakunnat yhdistyivät Ylä-Savon seurakuntayhtymäksi vuoden 2011
alusta. Kehittämistoimintaa helpotti se, että seurakuntayhtymä
perustettiin vapaaehtoisesti ilman kuntaliitosten tuomaa
pakkoa.

Kehittämishanke toteutettiin puolentoista vuoden aikana.
Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin
Sirpa
Syväsen väitöskirjan ja sen jälkeisten
jatkotutkimusten tuloksia ja keittämismetodeja.
Kehittämisfoorumeina olivat kehittämisryhmä, seurakuntayhtymän
työyhteisöistä koostuvat pienryhmät, kaikkien seurakuntayhtymän
työntekijöiden yhteinen työkonferenssi, seurakuntayhtymän ja sen
seurakuntien koko henkilöstön yhteiset kehittämispäivät sekä
seurakuntien työntekijätiimien pienryhmäpalaverit.

 

Toimittaja
Camilla Reinboth