Yläraajakuormituksen keventämisen keinot siivoustyön moppauksessa

Tiivistelmä

Siivoustyömenetelmien myönteisestä kehityksestä huolimatta muutosten vaikutuksista fyysiseen kuormitukseen tiedetään vain vähän.

Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Osatutkimuksessa I tarkasteltiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla moppaustyövälineiden ja -menetelmien muutosten vaikutuksia yläraajakuormitukseen vuosina 1987-2017 ja selvitettiin, miten moppaustyön fyysistä kuormittavuutta voidaan vähentää. Osatutkimuksissa II-III määritettiin yläraajakuormituksen näkökulmasta optimaalinen säätökorkeus moppaustyövälineelle. Aineisto (n=13) kerättiin kokeellisella tutkimuksella ja analysoitiin tilastomenetelmin. Osatutkimuksessa II raportoitiin non-invasiivisella elektromyografialla (EMG) saadut tulokset hartian ja olkavarren lihasten kuormittumisesta sekä CR 10 -asteikolla mitatut psykofysiologiset mittaustulokset koetusta kuormittumisesta. Maksimaaliseen lihassupistukseen normalisoitua EMG-amplitudijakaumafunktiota (APDF) käytettiin lihaskuormituksen arvioinnissa. Osatutkimuksessa III raportoitiin inertiapohjaisella Xsens-liikemittauksilla kerätty aineisto moppauksenaikaisista olkapään ja ranteen nivelkulmista, liikenopeuksista sekä EMG-aktiivisuudet kyynärvarren lihasten osalta.

Tutkimuksen pohjalta annettavia suosituksia yläraajakuormituksen keventämiseksi voidaan hyödyntää käytännön siivoustyössä työväline- ja menetelmävalinnoissa, siivoustyövälineiden kehittämisessä sekä siivoojien terveystarkastuksissa. Tulokset valmistuvat loppuvuonna 2019.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mari-Anne Wallius

Tiedote

Siivoustyövälineiden ergonomian kehittäminen vaatii yksilön ja toimintaympäristön huomiointia

Tiivistelmä

Huolimatta siivoustyövälineiden kehityksestä, muutosten vaikutuksia yläraajakuormitukseen ei täysin tunneta. Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa yksilöllisesti säädettävän työvälineen vaikutuksista yläraajojen kuormittumista kuvaaviin vasteisiin. Kokeellisessa tutkimuksessa määritettiin optimaalinen säätökorkeus moppaustyövälineelle kinemaattisen mallinnuksen, pinta-elektromyografian ja subjektiivisen kuormittumisen mittausten avulla sekä tilastoanalyysiä hyödyntäen. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin uutta tietoa teknisten toimenpiteiden vaikutuksista yläraajakuormitukseen ja ergonomiastrategioista fyysisten riskitekijöiden vähentämiseen. Tutkimus tuotti viitekehyksen siivoustyövälineiden ergonomian kehittämiseen.

Lähtökohdat

Siivoojien tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät ole vähentyneet, vaikka siivoustyömenetelmät ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet. Muutosten vaikutuksista fyysiseen kuormitukseen tiedetään vain vähän. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa lattianmoppaustyöhön kohdistettujen teknisten toimenpiteiden vaikutuksista yläraajojen kuormittumiseen ja sen pohjalta laatia ergonomiastrategiat fyysisten riskitekijöiden vähentämiseksi sekä ohjata siivoustyövälineiden ergonomiakehitystä.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostuu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistosta lähes 30 vuoden ajalta (vuosina 1987-2017) sekä kokeellisella tutkimuksella kerätystä aineistosta. Kokeellisen tutkimuksen aineisto (n=13) koostuu Kuopion seudulla toimivista siivoustyöntekijöistä. Kokeelliset mittaukset toteutettiin Itä-Suomen yliopistolla.

Menetelmät

Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella selvitettiin moppaustyövälineisiin ja -menetelmiin tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia yläraajakuormitukseen, ergonomiastrategioiden muodostamiseksi. Moppauksenaikaista hartian, olkavarren ja kyynärvarren lihasten sähköistä aktiviteettia mitattiin pinta-elektromyografialla, yläraajan asentoja ja liikkeitä 3D-liikeanalyysimenetelmällä sekä koettua kuormittumista CR-10 -menetelmällä. Aineisto analysoitiin Friemannin testillä ja Lineaarisella sekamallilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimus osoitti, että yksilöllisesti säädettävien työvälineiden hyödyntämisestä on kohtalaista näyttöä yläraajakuormituksen keventämisessä. Tulosten perusteella mopinvarren säätökorkeus lähellä siivoojan leuantasoa mahdollistaa hartian ja olkavarren lihasten kuormittumisen keventymisen moppaustyössä. Tutkimus tuotti viitekehyksen siivoustyövälineiden ja -menetelmien ergonomian kehittämiseen korostaen kokonaisvaltaista, käyttäjät ja toimintaympäristön huomioivaa työvälinesuunnittelua.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa moppaustyövälineisiin, -menetelmiin, työympäristöön ja työtekniikkaan kohdistettujen teknisten toimenpiteiden vaikutuksista kuormitukseen. Tutkimus tuotti viitekehyksen, jota voidaan käyttää apuna siivoustyövälineiden ergonomian kehittämisessä. Osallistavan ergonomian toimintatapaa tulisi hyödyntää siivoustyövälineiden kehittämisessä yläraajariskitekijöiden vähentämiseksi sekä hyvien käytäntöjen implementoinnin edistämiseksi.

Aineisto

Mari-Anne Wallius, Reduction of upper extremity load in floor mopping work – with the special reference of the height of the upper mop handle. Kuopio: University of Eastern Finland Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences 541. 2019, 125 p.
ISBN: 978-952-61-3240-2(print)
ISSNL: 1798-5706 ISSN: 1798-5706
ISBN: 978-952-61-3241-9 (PDF)
ISSN: 1798-5714 (PDF Avaa